näyttää yhtä palaneelle kuin lehdessäkin |
Sitruunaglaseerattu broileri
800 broilerin koipia (käytin koipireisiä)
1 (luomu)sitruuna (käytin appelsiinin)
3 rkl voita
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria myllystä
sitruunaglasyyri:
1 (luomu)sitruuna
1/2 dl hunajaa
1/2 tl paprikajauhetta
1/2 tl cayennepippuria
sitruksia tulee syötyä hyvin kausiluontoisesti |
Valmista glasyysi raastamalla sitruunan kuori ja puristamalla sitruunan mehu pieneen kattilaan. Lisää hunaja ja mausteet ja keitä muutama minuutti, kunnes seos on siirappimaista. Halkaise sitten toinen sitruuna (tässä tapauksessa appelsiini) ja paista sen halkaisupintaan väri paistinpannussa voissa. (Paistoin voissa myös glasyyrin tekoon käytetyn, kuoritun ja puristetun sitruunanraadon.) Lisää pannuun voita ja paista broilerinkoivet kullanruskeiksi ja rapeiksi. Laita broilerinkoivet ja sitruuna uunivuokaan. Mausta koivet suolalla ja pippurilla ja valele pinta reilusti glasyyrilla. Sipaise sitruunan pintaan hunajaa. Kypsennä koipia 220 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia, kunnes broileri on paahtuneen kiiltävää. Valele broileria vuokaan valuneella glasyyrilla molemmin puolin 10 minuutin välein. (Vuokaan ei kyllä valunut yhtään mitään ensimmäiseen puoleen tuntiin- vasta sen jälkeen vuoan pohjalle alkoi muodostua jonkinmoista nestettä jolla koipia pystyi valelemaan.)
loppuvaiheilla nestettä oli jo paljon |
Keitin lisäkkeeksi täysjyväohraa, jonka kippasin hieman raakana (n. 10 min ohjeaikaa lyhyemmän keittoajan jälkeen) broilerivuokaan uuniin suunnilleen varttitunniksi (kun broilerit olivat jo kypsyneet uunissa sen puolisen tuntia). Ohra loppukypsyi ihanasti imien itseensä loput vuoan pohjalle valuneet sitruksiset herkkumehut. Ohran ja broilerin lisäkkeenä maistui mainiosti sitruunalla maustettu majoneesi, sekä vuoassa herkullisen makeaksi kypsynyt appelsiini. Tuskinpa tipu olisi ollut pöllömpää myöskään lehden ehdottamien sinapinsiemenillä, salottisipuleilla ja rosmariinilla maustettujen lohkopottujen ja -porkkanoidenkaan kanssa.
silloin tällöin täysjyväohra maistuu mahtavalle |
Meillä on tänään suunnilleen tällaista myös, aikataulusyistä en ehtinyt paistaa pintoja ensin kiinni vaan koko homma hoitui uunissa. Vielä pitää yhtä soittotuntilaista malttaa odottaa, mutta äsken kotiin tullessani tuoksu oli talossa kyllä huumaavaan hyvä:)
VastaaPoistaNoi "reseptitehtaiden" ohjeet kyllä tuskastuttavat. Kaikki on niin suoraviivaista ja mutkat oikaistu, tl sitä, tl tätä, ja suolaa isoon kattilaan 1 tl, mikä ei ikäpäivänä riitä.
VastaaPoistaMausteiden kanssa varsinkin haluan olla tarkkana, niiden suhde toisiinsa on hyvinkin ratkaiseva.
Onneks silmä harjaantuu ajan kanssa seulomaan ohjeista hyvät akanoista! :)
Tuoksu oli kyllä erityisen mahtava tässä sapuskassa! Voi vaan kuvitella makua, jos käytössä olisi oikeasti kypsiä ja tuoreita sitruksia, eikä näitä kalvakoita tuontihedelmiä.
VastaaPoistaMausteiden kanssa tosiaan saa kyllä kyseenalaistaa reseptejä- omatkin mausteet kun saattavat olla maustekaapissa vuodenkin seisseitä, jolloin määrää on lisättävä reilustikin. Ja just vaikka tarpellinen pippurin määräkin on niin erilainen myllystä jauhettuna tai jotain valmista lähes mautonta rouhetta käyttäessä! Toki tässä on se ruoanlaiton hienous- oma maku ratkaisee vaikka muut sanoisi mitä!