Seitanallinen pannupizzake

Olen niitä ihmisiä jotka oppivat parhaiten virheistä ja haluavat tehdä kaiken itse. Myös ne virheet. Jos saan päähäni jonkun idean, toteutan sen yleensä saman tien, sen enempää miettimättä. Pätee myös ruoanlaitossa. Taannoisesta korvapuustien karpinnusprojektista jäi päähäni kytemään idea vehnägluteenin käyttämisestä pitsataikinaan. Huolimatta siitä että syön pizzani mieluummin rapeana vehnäsenä ja siitä etten erityisemmin pidä seitanista, en voinut olla kokeilematta miten tämä onnistuisi käytännössä.

ei-niin-jumalainen "pizza"

Pidin yritystä jo etukäteen tuhoon tuomittuna, joten lisäsin vauhtia hyvin alkaneeseen alamäkeen valitsemalla pizzakkeiden täytteiksi kaikki epämääräiset tähteet joita jääkapista löytyi. Postauksen otsikko viittaa nyt siis sekä vehnägluteenista valmistettuun seitaniin, että siihen, ettei näiden pizzakkeiden rakenne ollut kovin jumalainenkaan..

Koska jotkut asiat yrityksessä onnistuivat edes vähäsen (täytteet!), postaan viritykseni nyt edes siinä toivossa että joku toinen yllytyshullu jalostaisi ideaa hieman omaani toimivammaksi:

Vähähiilihydraattinen pannupizza

(3 pientä) 

ÄLÄ TEE NÄIN!!

2,5dl kädenlämpöistä vettä

25g hiivaa

150g gluteenijauhoa

50g vehnälesettä

50g mantelijauhoa

1rkl öljyä

1tl suolaa

Liuotetaan hiiva veteen, lisätään vehnäleseet hetkeksi turpoamaan ja sekoitetaan & vaivataan liuokseen gluteenijauho. Lisätään vielä mantelijauho sekä öljy ja vaivataan muutamia minuutteja. Jätetään kohoamaan tunniksi. Tunnin päästä tajutaan että gluteenijauhoa oli aivan liikaa (=liikaa sitkoa), mutta yritetään siitä huolimatta taistella taikinasta kolme pizzapohjan tapaista lättystä. (Kaulimen sijaan työkaluksi saattaisi sopia parhaiten kankaan pingoittamiseen tarkoitettu puukehys, vasara ja nauloja..) 

jos et aina jaksa syödä jämistä tehtyä munakasta, leivo ne pizzaan!

Seuraavaksi kerätään jääkaapista kaikki juustonkannikat, nahistuneet yksittäiset juurekset, säilykkeiden jämät, mustuneet hedelmät ja muut vastaavat herkut. Tuloksena kolme erilaista pizzatäytettä:

Valkea pizza

puoli purkkia smetanaa

sitruunan kuorta ja mehua n. 1tl + 1tl

kuivattua salviaa 1tl

suolaa

mustapippuria

kalkkunaleikettä

päärynää

sinihomejuustoa

pizzaan ei aina tarvitse laittaa tomaattikastiketta, maku voi silti olla hyvä!

Sekoitetaan smetanasta ja mausteista levite pizzapohjan päälle siveltäväksi ja ripotellaan valkoiseksi kuorrutetun pizzan päälle suikaloitua kalkkunaa, viipaloitua päärynää ja murusteltua sinihomejuustoa.

Paholaisen pizza

paholaisen hilloa

vuohenjuustoa

kirsikkatomaatteja

pinjansiemeniä

mustapippuria

täydellisyyttä hipova täyteyhdistelmä! rucola vain puuttuu

Sivellään pizzapohja paholaisen hillolla, levitellään päälle viipaloitu vuohenjuusto ja viipaloidut kirsikkatomaatit. Ripotellaan päälle vielä pinjansiemeniä ja rouhaistaan myllystä mustapippuria.

Juurespizza

porkkanaa

naurista

suolakurkkua

tomaattipyreetä

emmental-juustoraastetta

chili-jauhetta

nauriit leikattu näyttämään ananaspaloilta

Suikaloidaan porkkana ja paloitellaan nauris ohuiksi lastuiksi jonka jälkeen esikypsytetään niitä mikrossa pari minuuttia. Levitetään pizzapohjan päälle tomaattipyreetä ja juustoraastetta, asetellaan päälle porkkana, nauris ja suolakurkut ja ripotellaan koko komeuden päälle chili-jauhetta. Päällystetään juustoraasteella.

Pizzat paistetaan uunissa pizzakiven päällä 225-250 asteessa 10-20min, mieluiten niin että kuumennetaan ensin pizzakiveä tyhjillään 300 asteessa ja lasketaan uunin lämpöä 225 asteeseen siinä vaiheessa kun pizza laitetaan uuniin.

ihan kelpo peruspöperö kylmänä aamiaisena - älä tarjoa vieraille kuitenkaan

Ja mikäs oli lopputulos? Pizzapohja muistutti pannupizzaa: se turposi uunissa melkoisesti ja maistui hampaissa pehmeän sitkoiselle. Ensimmäiseksi paistettu juurespizza oli taikinan reunoista jopa rapeaa, liekö johtunut tarpeeksi kuumasta pizzakivestä taikka sitten muiden pizzojen täytteiden mehukkuus pilasi niiden rapeuden. Joka tapauksessa pohja oli omaan suuhuni liian sitkeää ja pehmeää, ei ollenkaan sellaista miltä pizzan kuuluisi maistua. (En kyllä pidä tavallisestakaan pannupizzasta, pohjan kuuluu olla ohutta ja rapeaa!)  Ja mitä täytteisiin tulee: yllättäen kaikki maistuivat hyvälle! Valkoisen pizzan smetanaan lorahti hieman liikaa sitruunaa, mutta muuten combo toimi hienosti! Paholaisen pizza oli täytteiltään herkullista, vielä kun päälle olisi kasannut tuoretta rucolaa, sisältö olisi ollut täydellinen! Ja se juurespizza- en ehkä pizzaksi kutsuisi mutta positiivisella tavalla varsin hauska makuyhdistelmä!

jumalten juomaa: herkullisia hiilareita!

Ja tasapainottamaan pizzakkeiden ”seitanallisuutta”, ruokajuomana tarjottiin ”jumalten olutta”, joka maistui ihan yhtä ironiselle kuin kuulostikin. Tuo "High & mighty - beer of the gods" oli hauskasta nimestään ja ulkonäöstään huolimatta aika mitäänsanomaton ale, passasi kuitenkin raikkaana vähän mausteisemmallekin pizzalle.

Pizzakkeiden jämät söin kylmänä seuraavan aamun aamupalaksi- pitivät nälän poissa sen verran pitkään, että tulen varmasti käyttämään gluteenijauhoja jatkossa esim. sämpylätaikinan proteiinilisänä. Kuitenkin vähäsen maltillisemmin..