Vegaanista pekonia ja munakokkelia

Nyt kun munapula uhkaa ja possuista jalostetaan pekonin sijaan terapeutteja, viikonloppuaamiaislautasen sisältöä on pitänyt hieman miettiä. Koska pekonin ja munakokkelin voittanutta aamiasmättöä on hankala keksiä, päätin yrittää huijata itseäni valmistamalla vastaavanlaisen annoksen täysin ilman eläinkunnan tuotteita. Useimpien kasvissyöjien mielestä tällainen on kuitenkin lähinnä typerää: miksi kasvisruoan pitäisikään jäljitellä liharuokaa? No siksi kun se on mahdollista! Lihaisan suutuntuman jäljittely miellyttää lihansyöjien lisäksi myös monia kasvissyöjiä, ja pidän erityiseti ajatuksesta, että ystävien kanssa nautiskellulla sunnuntaibrunssilla jokainen saa eteensä suhteellisen samankaltaisen lautasellisen, söi sitten lihaa tai ei. Tämän vegaanisen aamiaisannoksen etuna on ekologisten ja eettisten seikkojen lisäksi ainakin itselleni sopiva ravintoainekoostumus: reilusti proteiineja ja sopivasti rasvaa sisältävä annos pitää nälkää pitkään, sisältäen myös melkoisesti kuituja, jotka siitä alkuperäisestä pekoni-muna-setistä uupuvat. (Sokerin määrä on toki sen verran suuri, että tämäkin pekoni kannattaa pitää hieman harvinaisempana herkkuna jokapäiväisen käytön sijaan..)

munaton kokkeli ja aivan käsittämättömän herkullinen lihaton pekoni

Seuraava vegaanisen pekonin nerokas resepti löytyi mainiosta kirjasta "Vegaanikeittiön käsikirja" (Steen & Newman 2011, Moreeni). Pekonin valmistukseen tarvittavan nestesavun metsästys osoittautui hieman haastavaksi- vasta pikkusiskon lähettäminen ison kirkon ruokakauppoihin ja ryöstöretki erään ystäväpariskunnan jääkaapille tuottivat tulosta. (Muuten pekoniin tarvittavia aineksia kannattaa katsella Ekolon, Ruohonjuuren ja Punnitse&Säästän tyyppisistä liikkeistä.) Vegaanisen munakokkelin valmistin kasvissyöntivuosina tutuksi tulleella tavalla gram- eli kikhernejauhoista sekä soijasta- lopputulos on mukavan kermaisen pehmoista apetta, joka maistuu myös tofusta vähemmän välittävälle. "Pekonin" ja "munakokkelin" kaverina maistuu parhaiten pannulla pehmoiseksi paistettu kokonainen tomaatti, jonka sisus toimii ihanan raikkaana kastikkeena varsin tukevalle aamiaiselle.

vaahterasiirappi ja nestesavu maustavat seitanin

Vegaaninen "pekoni"
("synkmetsän pekoni" kirjasta Vegaanikeittiön käsikirja)
(riittää neljälle todella nälkäiselle)

pekoni:
4,5 dl gluteenijauhoa
1 dl täysjyvävehnäjauhoa
1 rkl savupaprikajauhetta
1 tl mustapippuria
0,5 dl rypsiöljyä
0,5 dl vaahterasiirappia
2 1/3 dl kasvislientä
2 rkl nestesavua

maustekastike:
0,5 dl vaahterasiirappia
0,5 dl muscovadosokeria
3 rkl mustapippuria (käytin 2 rkl, sekin riitti)
2 rkl nestesavua
2 tl merisuolaa

Yhdistä pekonitaikinan kuivat aineet kulhossa. Sekoita pekonitaikinan kosteat aineet keskenään ja vaivaa ne sitten kuivien joukkoon. (Jos taikina on liian kuivaa, lisää hieman lientä tai vettä.) Valmis seitantaikina on sitkoinen köntti, jota on hankala muotoilla- yritä kuitenkin venytellä ja muotoilla taikinasta n. 20x15 cm, muutaman sentin paksuinen suorakaide. Vuoraa uunipannu foliolla, öljyä folio ja aseta taikina sen päälle.

mehevää "kasvilihaa" täpötäynnä makuja

Sekoita maustekastikkeen ainekset ja kaada sitä seitanköntin päälle, jätä kastikkeesta kuitenkin puolisen desiä odottelemaan. Käännä folio taikinan ympärille ja paketoi taikina niin tiiviisti, ettei siitä pääse paistamisen aikana valumaan kastiketta uunipannuun. Paista 180 asteisessa uunissa 45 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja raota foliota varovasti- kaada sitten loppu maustekastike seitanin päälle ja sulje foliopaketti taas tiiviisti. Jatka paistamista nyt 230 asteisessa uunissa vielä 10 minuuttia. Anna jäähtyä, avaa paketti ja leikkaa mahdollisimman ohuiksi pekoniviipaleiksi. Parhaimmillaan pekoni on mielestäni vasta sitten, kun viipaleet on paistanut öljytilkassa pikkuisen rapeammiksi. Pekoniköntistä voi myös leikata hieman paksumpia "pihvejä" pannulla paistettavaksi. Ja seitania voi luonnollisesti myös pakastaa- valmiiksi siivutetut pekoniviipaleet on näppärä napata pakastimesta suoraan pannulle.

pikkasen myös silmänruokaa

Vegaaninen "munakokkeli"
(kahdelle)

1 dl gram- eli kikhernejauhoja
0,5 dl soijajauhoja (kypsentämättä käyttövalmiita kuten Soyolk)
1 1/4 dl soijakermaa
n. 1/2 tl suolaa
1-2 rkl öljyä

Sekoita kokkelin ainekset tasaiseksi puuroksi, anna turvota kymmenisen minuuttia. Mausta suolalla, halutessa sekaan voi lisätä vaikkapa silputtuja yrttejä. Paista taikinaa koko ajan sekoittaen (palaa herkästi pohjaan) paistinpannulla öljytilkassa (vähän reilumpi tilkka on parempi): taikina muotoutuu kypsyessään pehmeiksi "kokkareiksi" kun sitä jaksaa lastalla ja vaikka myös vispilällä sekoitella herkeämättä. Kokkeli on valmista, kun taikinanokareet alkavat hieman ruskistua eivätkä enää tartu toisiinsa niin herkästi. (Lopputuloksen kuuluu kuitenkin olla vielä pehmeää ja hieman taikinamaista- kuten pehmoisen kosteaa munakokkelia.) Nautiskellaan lämpimänä vegepekonin ja paistetun/ grillatun tomaatin kanssa.

kyllä vaan nälkä lähtee kasvispöperöilläkin!