sen seittemän sortin sipuleita ja pyhää henkeä |
Koska halusin selvittää oluen sopivuutta ruoanlaittoon, valmistin seuraavaa valkosipulikeittoa samanaikaisesti kahdessa kattilassa- toiseen käytin nesteenä pelkkää kasvislientä, toiseen käytin myös olutta. Oluton versio oli kyllä hyvää, mutta "se jokin" jäi puuttumaan. Olutversio maistui huomattavasti aromaattisemmalle, ja oluen happamuus tuntui pehmentävän paahdetun sipulin makeutta juuri sopivasti. Kolmas versio olisi oikeastaan pitänyt kokeilla käyttämällä oluen sijaan jotakin etikkaa- voi olla, että silläkin olisi päästy suunnilleen samaan lopputulokseen. Oli miten oli, luulen että samainen olut olisi täydellinen valinta myös flaamilaisen lihapadan, carbonnaden tekoon.
nyt puhutaan kokonaisista valkosipuleista, ei kynsistä |
Valkosipulikeitto
(suunnilleen kuudelle)
7 keskikokoista valkosipulia + muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä (paahdettuna ja kuorittuna kynnet painoivat 250 g)
1 dl rypsiöljyä
6 salottisipulia (kuorittuna 150 g)
4 keltasipulia (kuorittuna 300 g)
2 rkl fariinisokeria
pullollinen (33cl) Luostari Dubbel -olutta
1 l kasvislientä (1 l vettä + 3rkl kasvisfondia)
5 dl kuohukermaa
pieni kourallinen/ruukullinen tuoretta timjamia (10 g)
mustapippuria myllystä suunnilleen 1 tl
(suolaa)
Halkaise valkosipulit kahteen osaan, asettele ne leikkuupinta ylöspäin uunivuokaan ja lorota päälle hieman oliiviöljyä. Paahda 125 asteisessa uunissa 1,5 tuntia. Paahtuneena valkosipulin kynnet on helppo puristaa/irroittaa kuorista. Paahtaminen tekee mausta huikean paljon aromaattisemman ja pehmeämmän- ilman kynsien paahtamista keitosta ei saa ollenkaan niin täyteläistä.
paahdettuja kynsiä ei tarvitse enää hienontaa |
Hienonna salotti- ja keltasipulit. Kuumenna mahdollisimman laakean kattilan pohjalla rypsiöljy ja kypsennä siinä hienonnettuja sipuleita ja paahdettuja valkosipulinkynsiä mahdollisimman miedolla lämmöllä, silloin tällöin sekoitellen, puolisen tuntia, tai kunnes sipulit alkavat olla yhtä kauniin vaalean ruskeita kuin valkosipulinkynnet. Pitkä ja hidas kypsennys karamellisoi sipulit mahtavan makeiksi, tässä tapauksessa ei kannata hötkyillä! Lisää karamellisoituun sipuliseokseen fariinisokeri ja olut. Kiehauta ja lisää sitten kattilaan kasvisliemi. Hauduttele sitten keittoa kannen alla, hiljalleen kiehuen puolisen tuntia- soppa alkaa olla sopivan kypsää kun valkosipulinkynnet hajoavat kauhalla painamalla ihan mössöksi. Lisää seuraavaksi keittoon hienonnettu timjami, mustapippuri ja kerma. Kiehauta, keittele vielä muutama minuutti ja soseuta mahdollisimman sileäksi. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa ja/tai mustapippuria. (Jos keitto tuntuu liian ohuelta, sitä voi toki myös suurustaa vaikkapa maissitärkkelyksellä- omaan makuuni keitto saa kuitenkin olla keittoa, puurot ja kastikkeet ovat sitten asia erikseen..)
vaatimaton ulkonäkö ei ihan vastaa maun moniulotteisuutta |
Tämä soppa pitää loitolla niin flunssan, vampyyrit, kuin muutkin ei-toivotut-vieraat. Ja jos valkosipuli ei jostain syystä kelpaa kanssaeläjälle, kannattaa varautua nukkumaan sohvalla..
Rakastan valkosipulia ja luostarioluet ovat niitä harvoja oluita, joista pidän, joten keitto lienee kokeilemisen arvoinen. Ainakin se näyttää hyvältä! :)
VastaaPoistaKannattaa kokeilla, ehdottomasti! Mutta jos oikeasti olet luostarioluiden ystävä, niin varaudu kevyeen järkytykseen tuon Luostari Dubbelin kanssa- ihan sympaattinen yritys, muttei siitä oikein kehtaa edes puhua luostarioluena, ruoan raaka-aineena ennemminkin..
VastaaPoistaAinakin Weltenburger Asam Bock pärjäsi muuten Luostaria moninkertaisesti paremmin sopan ruokajuomana- kannattaa ihmeessä maistaa kyseistä doppelbockia jos et ole koskaan testannut!
Tätä on aivan pakko kokeilla! Olen valkosipulin ja keittojen ystävä ja vielä luostarioluella <3
VastaaPoista