Suklaakohokas

Ajattelin etten voi kutsua itseäni ruokaharrastajaksi ellen ole koskaan valmistanut kohokasta. Niinpä kaivoin esiin kaksi luottokeittokirjaani, ”Tammen Keittokirjan” (Tammi 2002) ja ”Le Cordon Bleu - Keittotaidon Akatemian” (Wright ja Treuille, WSOY 2004), ja ryhdyin hommiin. Koska syön vähemmän ravintorikkaat hiilihydraattini mieluummin överi-jälkkäreinä kuin leipinä tai pääruokien energialisäkkeinä, valitsin kokeiluun makean suklaakohokkaan. Yhdistelin edellä mainittujen keittokirjojen vaniljakohokkaiden ohjeet lisäten sekaan hieman tummaa suklaata. Hauskaa hommaa! Siis todella! Se tyydytyksen ja helpotuksen tunne, kun kohokas nousee kuin nouseekin uunissa lässähtämättä, on aivan mahtavaa! (En tosin tiedä oliko avokkeeni täysin samaa mieltä asiasta joutuessaan kyykkimään uunin luukun edessä keittiön lattialla pystyäkseen kommunikoimaan innostuneen kokkaajan kanssa yhtään millään tasolla..)

ooh! se kohosi!!

Suklaakohokas

(n. 4 annosta)

voita ja sokeria vuokien käsittelyyn

60 g voita

30 g vehnäjauhoja

2,5 dl maitoa

ripaus vaniljasokeria

60 g sokeria

4 munaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuna

20 g tummaa suklaata raastettuna (ja loraus tummaa rommia)

Esikäsittele ensiksi kohokasvuoat: voitele ne voilla ja vedä sitten pullasudilla voiteluun sudinjäljet sivelemällä voita vuoan pohjalta ylöspäin. (Tämän pitäisi helpottaa kohoamista) Kun voi on kovettunut, sokeroi voidellut vuoat ja jätä odottelemaan. Valmista voista, jauhoista ja maidosta valkokastike: sulata voi, vatkaa jauhot joukkoon ja kuullota hetki. Vatkaa joukkoon myös maito ja keitä muutama minuutti voimakkaasti vatkaten. Lisää tässä vaiheessa myös raastettu/rouhittu suklaa (ja loraus rommia). Anna jäähtyä pari minuuttia ja vatkaa sitten sekaan keltuaiset yksi kerrallaan. Jätä odottelemaan.

heti uunista. ei meinaa pysyä lestissään..

Vatkaa valkuaiset ja pari teelusikallista sokeria tasaiseksi vaahdoksi, lisää loppupuolella vatkaamista loppukin sokeri. Vaahdon pitäisi olla kevyttä, notkeaa ja tasaista, ei siis niin kovaa että se muodostaa jo paakkuja! Kääntele kolmasosa valkuaisvaahdosta valkokastikkeeseen ja sekoita sileäksi. Kääntele sitten loputkin valkuaisvaahdosta kohokastaikinaan varovasti kevyeksi ja kuohkeaksi taikinaksi. Jaa taikina esikäsiteltyihin vuokiin siten että vuoat täyttyvät. Älä roiski taikinaa reunoille! Jos/kun kumminkin roiskit taikinaa reunoillekin, pyyhkäise puhtaalla sormella koko vuoan sisäreuna puhtaaksi. Paista kohokkaita uunin alimmalla tasolla 200 asteessa 12-20 minuuttia. (Juu, tiedän. Ärsyttävä ohje. Minulla kesti lähes 20min.) Seulo pinnalle tomusokeria ja tarjoile heti!

jos nyt pikkuisen kermavaahtoakin..

Huomioita: taikinaa jäi neljästä vuoasta hieman ylitse, joten voitelin hätäisesti viidennen vuoan kasvirasvasekoitteella ja täytin sen vain puolilleen. Tämä kohosi puolilleen täyttämisestä huolimatta yhtä korkeaksi kuin muutkin, muttei niin tasaisesti: voitelurasva ei kovettunut sokerin kanssa niin tasaisesti kuin oikea voi. Ja se onneton vuoka jonka reunalle tipahti taikinaa, kohosi epätasaisesti, sillä kohta johon taikinaa oli tipahtanut, jumitti kohoamista. 

Kirjoissa neuvottiin että taikinaa voi säilyttää jääkaapissa enintään 4 tuntia ennen paistamista. En tietenkään uppiniskaisena uskonut tätä, vaan paistoin ensimmäiset kohokkaat noin kahden tunnin jääkaapissa säilyttämisen jälkeen, ja loput kolme vasta aamupalaksi yli 12 tunnin säilytyksen jälkeen. No yllätys, yllätys: aamupalaksi paistetut kohokkaat kohosivat kyllä huiman korkeiksi, mutta lätsähtivät muutaman minuutin jäähtymisen jälkeen suhteellisen surkean näköisiksi. Kaikkia "ei-näin"-oppeja ei siis välttämättä tarvitsisi joka kerta opiskella käytännön kautta..

12h säilytyksen jälkeen ei syntynytkään ihan  priimaa lopputulosta

Suklaakohokkaiden päälle sihdattiin vähäsen tomusokeria ja lusikoitiin vielä hiukkasen suklaalla maustettua kermavaahtoa. Rakenne oli varsin oikeaoppinen: päältä rapeahko ja sisältä sakea mutta pehmeä. Pakko silti tunnustaa, että vaikka nautin valtavasti kohokkaiden askartelusta, eivät nämä maultaan nyt kovin kummoisia olleet: valitsen oikeastaan mieluummin kunnon kermaisen vanukkaan tai palan suklaakakkua kuin jotakin hämärää mössöä kakun ja vanukkaan väliltä..