*Mikä maistuisi seuraavaksi- kysely päättyi lukuihin:
Halloween-herkku 18 ääntä (43%) | |
Jotakin tofusta 11 ääntä (26%) | |
Lihaa. 12 ääntä (29%) |
marsipaani totisesti kätkee melkoisen yllätyksen piiraan sisään |
Syyt miksi makeat piiraspohjat ja marsipaanikuorrutteet eivät oikein tuppaa onnistumaan, löytyvät ihan tästä penkin ja läppärin näppäimistön välistä: olen aivan liian kärsimätön ja suurpiirteinen leipomishommiin. Ruokaa laittaessa voi aina oikaista, muuttaa reseptiä ja tarvittaessa korjata virheitä vielä aivan loppumetreillä. Mutta lisääppä piirastaikinaan vaikka "vielä vähän kananmunaa ja nokare voita" jos piiras on jo paistumassa uunissa.. Ja kuorrutehommat sitten! Voih. Marsipaani tai sokerimassa jää aina kiinni kaulimeen, pöytään ja ties mihin, tarttumisen estämiseksi pöllytelty tomusokeri valtaa koko keittiön, eivätkä hermoni kanna niin pitkälle että saisin kaulittua massan ohueksi ja tasaiseksi. Kaulimisongelma pätee toki myös tartelettipohjiin: epätasaisesti kaulittu pohja ei tietenkään voi paistua tasaisen kauniiksi, ja vuokiin ryntätty taikina ei millään muotoa voi paistua sileäreunaiseksi kaunokaiseksi. Ja kun leipomishommia ei harrasta kauhean usein, en tietenkään omaa minkäänlaista näppituntumaa jonka avulla voisin arvioida esimerkiksi sitä, tuleeko taikinaan laittaa jauhoja 10 vai 12 dl jos ohjeessa ilmoitetaan määräksi 10-12dl..
neljä eri tapaa paistaa piiraspohja. silikonivuokien välissä onnistui parhaiten! |
Kaikista edellämainituista katastrofin aineksista huolimatta päädyin siis leipaisemaan Halloween-tarteletteja. Kuningasajatukseni oli valmistaa sitruuna-salmiakkileivoksia jotka näyttäisivät ulospäin halloween-kurpitsalta. Käytännössä nappasin siis ruokakaupasta keltaista marsipaania, sitrushedelmiä ja turkinpippuri-murskaa vuorenvarmana siitä, että hellan ääreen päästyäni suunnitelma jotenkin kirkastuisi. Vielä mitä. Voin kertoa, että keksin todella monta älyttömän hyvää ideaa, jotka sitten lopulta osoittautuivat vähemmän fiksuiksi- esimerkiksi salmiakkikiisseli, kananmunilla saostettu sitruunavanukas, salmiakkimousse ja pari muuta vastaavaa herkkua jäivät valmistumatta näihin leivoksiin. Sen sijaan päädyin tekemään sitruuna-salmiakki-kermahyytelöä, joka muistutti ulkonäöltään kokkareista aivomassaa. Eräänlainen halloween-teemainen suoritus jo sinänsä!
neljä eri tapaa saada epätasainen ja rösöreunainen piiraspohja |
Seuraavan uskomattoman reseptin lopputuotteena on siis joko yksi iso salmiakkimoussella täytetty piiras, taikka sitten monta pientä salmiakkitartelettia. Rapeiden, hieman sitruunalta maistuvien piiraspohjien sisältä löytyy raikkaan makeaa mandariinia, kirpsakkaa, kermaista salmiakkihyytelöä, ja kirpeiden makujen vastapariksi piiraat on päällystetty makealla marsipaanilla. Omituisesta ulkonäöstä huolimatta piiraiset maistuvat oikeasti melkoisen hauskoilta, ja ihan positiivisessa mielessä! En kuitenkaan voi suositella tällaista askartelusessiota kenellekään heikkohermoiselle tai kärsimättömälle tapaukselle, sillä melkoista näpräystä ja sokerihumalankestävyyttä tällainen leipurointi totisesti vaatii..
häiriintyneitä värejä ja kauhunsekaisia makuelämyksiä |
Salmiakki-sitruspiiraat Halloweeniin
(yksi iso piiras tai jotakuinkin 12 pientä)
piirastaikina:
200 g vehnäjauhoja
100 g kylmää suolatonta voita
1 kananmuna
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 sitruunan kuori raasteena
Kuutioi voi ja nypi se sokerilla, suolalla ja sitruunankuorella maustettuihin jauhoihin sormin tai yleiskoneella. Kun seos on tasaista murua, lisää rikki vatkattu kananmuna seokseen ja sekoita ainekset tasaiseksi taikinaksi. (Jos taikina meinaa jäädä liian muruksi, siihen voi lisätä pikkutlikan kylmää vettä.) Muotoile seoksesta tasainen pallo, kiepsauta se kelmuun ja nosta jääkaappiin tekeytymään vähintään puoleksi tunniksi. Kaulitse valmis taikina mahdollisimman ohueksi levyksi ja nosta se varovasti piirakkavuoan tai tertelettivuokien päälle. Painele taikina vuoan pohjaan ja reunoille, siisti reunat, ja pistele taikinaa haarukalla. Päällystä taikina leivinpaperilla tai foliolla ja kuivilla herneillä tai pavuilla. Paista piiraspohjaa papupainoineen 180 asetessa kymmenisen minuuttia, poista papupaino ja jatka paistamista kunnes taikina on hieman ruskettunut, suunnilleen viisi- kymmenen minuuttia. Tartelettipohjille paistoaika voi olla hiukkasen lyhyempi.
maistuu sata kertaa paremmalle kuin näyttää |
leivosten täytteet:
pussilinen (150g) turkinpippurirouhetta (tyrkisk peber crush)
2 dl kuohukermaa
1 sitruunan mehu
1 appelsiinin mehu (mehuja yhteensä 2dl)
2 rkl sokeria
5 liivatelehteä kylmässä vedessä liotettuna
tölkillinen (175g) säilykemandariineja
n. puoli desiä appelsiinimarmeladia
Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sekaan sokeri ja turkinpippurirouhe. Kuumenna suunnilleen puoli desiä sitruuna- tai appelsiinimehua ja sulata siihen liotetut, kuivahkoiksi puristellut liivatelehdet. Sekoita liivateliuos loppuun mehuun ja sekoita seos varovasti salmiakki-kermavaahtoon. Nosta puoleksi tunniksi jääkaappiin, vispaa seosta hyytymisen välissä muutama kerta.
raikkaat mandariinit maistuvat väkevän salmiakin kanssa |
Sillä välin kun salmiakkimössö hyytyy, levitä ohut kerros appelsiinimarmeladia piiraspohjiin. Nostele piiraspohjiin myös valutetut säilykemandariinit. Kun salmiakkikerma on hyytynyt puolisen tuntia, sitä on helppo nostella keoksi mandariinien päälle piirasvuokiin. Nosta sitten täytetyt piiraat jääkaappiin lopullista hyytymistä varten, eli ainakin muutamaksi tunniksi.
leivosten päällystämiseen:
keltaista marsipaania tai sokerimassaa
mustaa marsipaania tai sokerimassaa (voi tehdä värjäämällä vaikka valkoista massaa mustalla elintarvikevärillä)
argh. oikeasti sokerisotku levittäytyi noin 20 neliömetrin alalle |
Kun piiraiden täyte on hyytynyt, päällystä ne ohueksi kaulitulla keltaisella marsipaanilla ja koristele mustalla marsipaanilla/sokerimassalla. Leipomishommaan ja koristeluun vinkkejä kannattaa katsella vaikkapa Kinuskikissalta, minulta saa lähinnä "näin ei kannata tehdä"-tyylistä ohjeistusta..
leipuria ei varsinaisesti hymyilyttänyt |
Jos jotakin tästä projektista opin niin sen, että leipuminen vaatii tarkkuutta. Ja koska salmiakkimössö oli hyytävästä ulkonäöstään huolimatta älyttömän hyvää, valmistan sitä taatusti uudelleen, tosin seuraavalla kerralla aivonmalliseen muottiin salmiakkikossusta ja kermasta..
Sinnikkäästi väännetty!
VastaaPoistaSuurpiirteisyys on ruoanlaitossa ihan parasta. Minussa ei myöskään ole riittävästi pikkutarkkaa kemistiä, että jaksaisin innostua leipomisesta. Nysvääminen olkoon muita varten, meillä maalataan vähän suuremmalla pensselillä ;-)
Näin entisenä kondiittorina täytyy sanoa että hienoja ovat! ja tuolla kekseliäisyydellä tuotekehittelijäksi jonnekkin. Niin taikinan ja marsipaanin kaulitseminen onnistuu hyvin pastakoneella jos sellainen sattuu kotona olemaan.
VastaaPoistaJep, nysväpensselit jääköön muiden haltuun!:)
VastaaPoistaPastakone oliskin kyllä hyvä tähän, samoin kuin karjalanpiirakoitten leipomiseen- meillä kun ei vaan pastaa tule kovin usein syötyä niin en ole viitsinyt konetta vielä hankkia..
Jos tätä joku rekrytoija lukee niin mut saa kyllä vapaasti palkata luoviin tuotekehityshommiin! Samoin kelpaisi vaikka kindermunayllätys-insinöörin pesti;)