Karjalanpiirakat

Sain viikonloppuna perusteellisen oppitunnin karjalanpiirakoiden valmistamisesta erittäin rakkaalta ystävältäni. Voisin sanoa että tämä osuu hyvin listalle parhaat-lahjat-ikinä! Resepti on ystäväni Sortavalasta lähtöisin olevan isomummon perintöjä, eivätkä mitkään piirakat ikinä ole maistuneet niin hyville kuin nämä! (Makuun vaikutti toki positiivisesti myös rennohko leipurointi yöpaidassa, piirakkamestarin ”hiukkasen” sarkastinen opetustyyli, edellisen pitkän illan jälkeinen nälkä, taustamusiikkina soineet barokki-joululaulut, aamiaisvieraaksi työmatkallaan poikennut autonsa käynnistysvaikeuksien kanssa tuskaillut ystävä ja muutamat muut hilpeyttä herättäneet tekijät..)

tekijöidensä näköiset herkut

Täytteeksi piirakoihin tehtiin ihan tavallinen riisipuuro luomumaidosta, joka homogenoimattomana tuntuu sopivan myös laktoosi-intoleranssista kärsiville. Kotimaisena vaihtoehtona  täytteeksi passaisi hyvin myös ohrapuuro tai perunamuussi. Me teimme puuron jo edellisenä iltana jääkaappiin, vesihauteessa puuro valmistui muun puuhailun (=glögin juonnin) ohella huolettomasti pohjaan palamatta.

"sopiva koostumus" taikinassa näyttää tältä

Nämä piirakat ovat rapeita ja täytettä on suhteellisen vähän – juuri minun makuuni sopivia!  

Riisipuuro täytteeksi

(riittää noin 30 piirakan täytteeksi ja yhdelle työhön menijälle aamupalaksi)

2 dl vettä

1,5 dl puuroriisiä

1 litra kevytmaitoa

suolaa

Keitä riisiä vedessä viitisen minuuttia, lisää maito ja keitä/hauduta hiljaalleen kypsäksi. Puuro saa jäädä löysähköksi, se paksunee vielä hieman jäähtyessään. Mausta suolalla maun mukaan.

Piirakkataikina

(n. 30 piirakkaa)

3 dl vettä

3 tl suolaa

1,5 dl vehnäjauhoja

n. 7 dl ruisjauhoja

Sekoittele aineksista sopivan kiinteä taikina (ei saa jäädä löysäksi muttei olla kivikovaakaan), jaa se kahteen osaan ja vaivaa oikein kunnolla (ruisjauhotetulla pöydällä).  

leipomisen ykkösvaihe: "kakkarat" "lättysiksi"

Karjalanpiirakoiden leipominen

Pyörittele kahteen osaan jaetusta, kunnolla vaivatusta taikinasta kaksi parin sormen paksuista pötköä ja jaa kumpikin pötkö noin viiteentoista osaan (n. 3cm pituisia). Leipomiseen tarvitaan reilusti ruisjauhoja.

silikoniset leivinalustat toimivat tässäkin hyvin

Aseta taikinakakkara hyvin jauhotetulle alustalle leikkuupinta alaspäin ja paina se kämmenellä/ sormilla lyttyyn. Pyörittele sitten lättystä käsien välissä jotta reunat ovat tasaiset ja sileät, käännä lättynen välillä ympäri ja paina vielä kämmenellä ohuemmaksi. Älä säästele jauhoissa!

taikinakakkaran litistäminen sujuu näin

Jatka tarvittaessa pyörittelyä ja lyttäystä kunnes saat halkaisijaltaan noin 6cm kokoisia pyörylöitä. Pyörylät kannattaa laittaa vaikka leivontakulhon alle odottelemaan jotteivät kuivu liikaa.

vauhdikasta pyörittelyä käsien välissä - reunat sileiksi

Kun pyörylät ovat valmiita, aloitetaan kauliminen. Tämä ei meillä nyt sujunut perinteisellä tavalla piirakkapulikan puuttuessa. Pulikkaa käytettäessä kuuluu kuulemma sellainen kolaus joka kerta kun pulikka osuu pöytään, ja piirakka pyörii pulikan alla ohueksi ilman kovaa painamista. Kaulimellakin homma toki sujui. Ideana on kaulita soikion muotoinen ohuen ohut lättynen kääntäen lättystä kaulitsemisen välillä ylösalaisin - jauhoja saa käyttää reilusti jotta piirakkapohjat voi kasata päällekkäin niiden tarttumatta toisiinsa.

pikkulättyset kuvun alla odottelemassa kaulitsemista

Kun kaikki pohjat on kaulittu, aloitetaan täyttäminen ja piirakoiden muotoilu. Keskelle piirakkapohjaa levitetään pitkittäin lusikallinen riisipuuroa ja lettusen kaksi pitkää reunaa taitetaan keskelle. 

leikkuulauta tai muu alusta helpottaa siirtelyä

Rypytys on helpointa kun se aloitetaan keskeltä ylös- tai alaspäin, käännetään piirakka ja rypytetään sitten toiseenkin päähän. Päätkin kannattaa taittaa kiinni ettei puuro pääse uunissa karkuun. 

rypytä nipistämällä taikinaa etusormen ja peukalon väliin

Halusin tietenkin ohjeistuksesta huolimatta omapäisesti laittaa puuroa vähän enemmän ja jättää keskustan näkyviin, kaupan piirakoita muistuttavan lopputuloksen saamiseksi. ”Nää on just tekijänsä näköisiä” –fakta konkretisoitui kun nämä kokeilemani ”kaupan piirakan näköiset” leipomukset päätyivät uuniin: löysä puuro kiehahti melkein kokonaan pois piirakan sisältä. (Lopputulos oli niin härskin näköinen etten kehdannut edes ottaa siitä kuvaa..)

"reva levällään"-tyyppinen ratkaisu ei toimi uunissa

Eli jos haluaa puuroisampia piiraita, puuron pitää olla niin paksua että se levitetään pohjille veitsen avulla (ja ehkä puuron sekaan voisi laittaa kananmunan sidosaineeksi).

viimeistellään oikealla, suolaisella voilla

Piirakat paistettiin sähköuunin keskitasossa täydellä teholla keraamisen pizzakiven päällä. Kypsyys tarkistettiin huomioimalla mustuvat reunat ja rapealta kuulostava ja tuntuva pohja. Valmiit piiraat voideltiin molemmilta puolilta sulatetulla voilla (jota ei missään nimessä jatketa vedellä eikä maidolla!). Aivan käsittämättömän hyvää!

torniin kasattuina voidellut piiraat pysyvät rapeina