Viikonloput, jolloin yleensä on enemmän aikaa keittiöhommiin, ovat viime aikoina menneet ihan muissa merkeissä kokkailun jäädessä surkeaan sivurooliin. Tänä viikonloppuna ihmeteltiin kevättä mökkimaisemissa: laituri saatiin veteen ja talviturkki heitettyä (olihan se laiturin vesillelaskun aikana pohjaan pudonnut rauta pakko sukeltaa pois..). Jostain syystä myös kiinnostus metsänhoidollisiin aktiviteetteihin on alkanut kummasti kasvaa sähkölämmitteiseen, takalliseen asuntoon muuttamisen jälkeen. (Myös rakkaus saunomiseen ja nuotioruokaan motivoi kummasti halkohommiin ryhtymistä..) Kovin kummoisia sapuskoita ei mökkireissulla kokkailtu, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaankin seuraava ihanparas muurinpohjaletturesepti on ehdottomasti laitettava jakoon. (Reseptin alkuperä jauhopussin kyljestä pienillä muutoksilla.)
 |
| kevään merkkejä |
Nuotioletut
(n. 4:lle syöjälle)
5 dl kauramaitoa
2 kananmunaa
1 dl täysjyväohrajauhoja
2 dl täysjyvävehnäjauhoja
n. 0,5 tl suolaa
n. 1 tl sokeria
0,5 dl juoksevaa kasvirasvavalmistetta tai sulatettua voita
(samaa rasvaa myös paistamiseen)
Vispaa kaikki ainekset sekaisin ja anna taikinan tekeytyä puolisen tuntia. Taikina saa jäädä melkoisen löysäksi. Kauramaito on ehdoton! Sen ansiosta taikina säilyy erinomaisesti lämpimässä repussa muovipulloon/termariin pakattunakin ja letut paistuvat ihanan tasaisesti juuri sopivan paksuisiksi, kuohkeiksi ja rapeiksi. (Kauramaitotetrat myös säilyvät mökillä huoneenlämmössä uskomattoman pitkiä aikoja avaamattomina.) Paista letut runsaassa rasvassa tulen kestävässä lettupannussa nuotion liekillä. (Pullomargariini on kaikkein kätevintä: muovipullo on helppo viskata eväsreppuun ja siitä annostelu pannullekin sujuu helposti.)
 |
| sinihomejuustokin toimii |
Kylmäsavulohitäyte
kylmäsavulohta
juustoraastetta
valkopippuria
tuoretta tilliä
Kun olet kääntänyt letun, lisää sen päälle (letun keskelle pitkittäin) välittömästi viipale kylmäsavulohta, muutama ruokalusikallinen juustoraastetta, rouhaisu valkopippuria myllystä ja reilusti silputtua tuoretta tilliä. Samalla kun letun toinen puoli paistuu, ehtii lohi hieman kypsyä ja juusto sulaa. Kun lettu alkaa olla kypsä, taita kaksi letun reunoista keskelle täytteen päälle- paina hieman paistolastalla lettua kasaan, juusto tarraa ihanasti letun kiinni ja lettu on helppo syödä tortillan tapaan.
 |
| fazerin omar-suklaa on kuin luotu lettutäytteeksi |
Ja jälkiruokalettu valmistuu vastaavalla tavalla! Kun olet kääntänyt letun, päällystä se pienillä vaahtokarkkipalasilla ja suklaapaloilla: letun kypsyessä suklaa ja vaahtikset sulavat jumalaiseksi täytteeksi. (Kermavaahto ja mansikkahillo kruunaavat tämän ”työterveyslääkärin erikoisen”. Eikä toista jälkkärilettua välttämättä enää jaksakaan syödä..)
 |
| silmä lepää |
En löydä tarpeeksi painavia sanoja kuvaamaan sitä ihanaa levollisuutta ja riemua joilla ladattuna mökiltä aina kaupunkiin palaa. On jotekin käsittämättömän tyydyttävää tunnistaa joku ohi liihotellut tirppa joksikin ihan oikeaksi linnuksi (kyllä vain! se oli kuin olikin sotka! vaikka kuulosti vähän kuikalta. tai kuovilta. ehkä), halkoa kuin salama (hurja isku ei koskaan osu samaan paikkaan kahdesti) koivuklapeja lettunuotioon ja nukkua raittiin ilman ja totuttua fyysisempien suoritusten tainnuttamana sikeämmin kuin koskaan, herätäkseen juomaan aamukahvia pihakeinussa hämmentävän vilkkaan sirkutuksen keskelle. Niin yksinkertaista voi onni olla!
 |
| kaunein luontoääni: pikkukarhun sihahdus kuusimetsässä |
 |
| tässä jalostuu harvinainen (kivi)riippapihlaja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihastuttiko? Vihastuttiko? Jätäthän jäljen käynnistäsi!