Miksiköhän joka ikinen kevät huomaa, ettei ole muistanut syödä juuri ollenkaan loppukesästä pakastimeen säilöttyjä aarteita? Etenkin mustikoista on tullut käytettyä lähinnä mustikka- ja kuningatarhillot, mutta varsinaiset sellaisenaan pakastetut marjat ovat lähestulkoon koskemattomia. Niin nytkin. Seuraavan upean sorbetin valmistukseen näitä hurmaavan viileitä kotimaisia marjoja saa kulumaan reippaasti- siivilöinnin sivutuotteena syntyneen mustikkasoseen voi herkutella ruoanlaittoruokana vaikkapa vaniljajäätelön kanssa, tai sekoittaa ihanaksi mustikkamaidoksi. Jälkiruoan ystävänä todettakoon että seuraava herkku ei sellaisenaan riitä kunnolliseksi jälkiruoaksi, vaan vaatii alleen piirasta, kakkua tai muuta vastaavaa. Ihan sellaisenaan tarjottuna sorbetti on minun makuuni lähempänä jonkinlaista keventävää suunraikastajaa ennen varsinaista jälkkäriä. Tai jos sokeria laittaa maltillisesti ja sitruunaa vähän enempi, toimiihan tämä myös nälän herättelijänä tai väliruokana. (Resepti: ”Mestarikokin käsikirja”; Lehtinen, Peltonen, Talvinen; WSOY 2003)
 |
| sokerikko toimii varsin sujuvasti myös jälkkärikuppina |
Mustikka-kirnupiimäsorbetti
(4-6 annosta)
400 g mustikoita
2,5 dl vettä
125 g sokeria
2,5 dl kirnupiimää (käytin puolet turkkilaista jogurttia ja puolet rasvatonta piimää)
n. 1 dl sitruunamehua (käytin vain 0,5dl)
1 valkuainen
Kiehauta mustikat, vesi ja sokeri kattilassa. Anna jäähtyä ja siivilöi. Sekoita piimä ja mustikkaliemi keskenään ja lisää sitruunamehua maun mukaan. Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja sekoita soseen joukkoon. Valmista sorbetti jäätelökoneessa ja laita vielä tarvittaessa pariksi tunniksi pakastimeen. Ilman jäätelökonetta oleellista on pistää massa pakastimeen ja muistaa sekoitella jäätyvää herkkua suunnilleen tunnin välein pakastuksen aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihastuttiko? Vihastuttiko? Jätäthän jäljen käynnistäsi!