Karamellisoidut sipulit ja olutkastike pihville

Pihvin kaveriksi riittää yleensä pelkkä maustevoi. Pikkujouluihin otimme pienen riskin ja ostimme halvimman ”saattaisi-kelvata-pihveiksi” -lihaköntin mitä tiskistä löytyi: reilun kilon naudan sisäpaistia. Koska paistin mureudesta ei ollut mitään takeita, varauduimme hukuttamaan pihvit maustevoin lisäksi herkulliseen kastikkeeseen. Kylkiäiseksi valmistettiin myös uunitomaatteja ja Sillä Sipulien tapaan karamellisoituja sipuleita. 

anopilta opitulla tavalla askarreltuja maustevoinappeja valkosipulista ja persiljasta

Karamellisoidut sipulit 

(mukaeltu Sillä Sipulien reseptistä)

reilu köntti voita

muutama keltasipuli viipaleina

muutamia (banaani)salottisipuleita viipaleina

muutama ruokalusikallinen ruskeaa sokeria

muutama ruokalusikallinen balsamiviinietikkaa

mustapippuria

suolaa

vettä

Freesaa sipuleita voissa kunnes ovat saaneet hieman väriä. Lisää sekaan sokeri ja etikka ja jatka hauduttelua miedolla lämmöllä kunnes sipulit ovat pehmeitä. (Lisää tarvittaessa tilkkanen vettä.) Rouhaise sekaan hieman mustapippuria ja ripsaus suolaa. Itse nostin ei-vielä-ihan-pehmeät sipulit kannelliseen uunipataan 150 asteeseen lähes puoleksi tunniksi odottelemaan muun ruoan valmistumista. Todella, todella hyvää!

miten voi näin vähällä vaivalla saada jotain näin herkullista?

Sisäpaistista leikatut pihvitkin osoittautuivat onneksi varsin mureiksi, mutta lisäkkeet tekivät siitä huolimatta kauppansa. Olutkastikkeesta toki varoituksen sananen: jos ei vahvasta maltaisesta mausta pidä, ei varmasti pidä tästäkään. (Itsehän toki nuolen lautasenkin..) Arvoimme pihvien ja sipuleiden kaveriksi belgialaisen makean ja vahvan Van Honsebrouckin Kasteel Bruin-Brune –oluen. Valkosipulivoin tai tomaattien kanssa se ei esiintynyt edukseen (mikä oli odotettavissa), mutta karamellisoitujen sipulien pariksi olut oli kuin tehty! Olen kurja kuvailemaan oluiden makuja, mutta tätä voisi ehkä sanoa jopa happamen imeläksi, olin maistavinani paahdetun sokerin seasta jopa karvasmantelista häivähdystä..

sopisi myös jälkiruoaksi sellaisenaan

Brune-olutkastike

(sama perusresepti kuin porter-kastikkeella)

2rkl voita

1 pieni (banaani)salottisipuli

valkopippuria myllystä

1 rkl tomaattipyreetä

2rkl vehnäjauhoja

4dl vettä + lihaliemikuutio

1rkl vähäsuolaista soijakastiketta

2dl Van Honsebrouck Kasteel Bruin -olutta

mustapippuria myllystä

Sulata voi ja kypsyttele siinä hienoksi hakattu sipuli, valkopippuri ja tomaattipyree (muutama minuutti, eli kunnes sipuli on pehmennut). Ripottele sekaan jauhot ja vispaa mukaan myös kylmä vesi. Kiehauta koko ajan sekoittaen ja lisää sitten liemikuutio, soijakastike, olut ja mustapippuria. Keitä 10-15 minuuttia. Tarkista maku, lisää tarvittaessa musta- ja/tai valkopippuria, kaada esilmämmitettyyn kastikekannuun ja nautiskele pihvin kanssa.

erilainen ruskea kastike

EDIT 2011: Parempi olutkastikkeen resepti löytyy uudemmasta blogauksesta tämän linkin takaa! Olutkastikkeiden eri versioita pitkin poikin blogia, kannattaa vilkaista "kaikki reseptit" -listausta!

Saaristolaisleipä, mallasvoi ja lohirullat

Viikonloppuna vietetyissä pikkujouluissa nautiskeltiin alkupaloiksi uunissa paahdettua saaristolaisleipää mallasvoin ja kylmäsavulohirullien kanssa. Lohirullat ovat ties kuinka kauan olleet yksi äitini lukuisista bravuureista joulupöytään- joka vuosi hieman eri variaationa. Oma henkilökohtainen perinneruokani jouluun on saaristolaisleipä. Makean maltainen leipä on hämmentävän hyvää paksun kermajuustoviipaleen ja kinkkusiivun kanssa, eikä yhtään hullumpaa paahdettunakaan.

maltainen maku maistuu mainiolle

Koska joulu on aivan liian harvoin, leivon saaristolaisleipää myös pääsiäisenä. Ja tietysti niihin pikkujouluihin. Ja toki harjoituksen vuoksi ehkä myös keskellä kesää.. Leipä on äärimmäisen simppeli valmistaa- tähän ei tarvita jännetuppitulehduksen aiheuttavaa tolkutona vaivaamista eikä leipomissessiota jonka päätteksi koko kämpässä leijuu jauhopöly. Ja huomionarvoista on, että leipä paranee vanhetessaan! Sen siis voi leipaista jääkaappiin joulua odottelemaan jo hyvissä ajoin. Jos siis uskaltaa, sillä riskinä on että se häipyy parempiin suihin ennen aattoaamua..

ei tarvitse omistaa kolmea leipävuokaa, foliovuoat ajavat kyllä asiansa

Saaristolaisleipä

(kolme limppua, alkuperäinen ohje Lallatilaan blogista.)

1 l piimää
50 g hiivaa
3 dl siirappia
3,5 dl kaura- ja/tai vehnäleseitä
3,5 dl mämmi-ja leipämaltaita
3,5 dl ruisjauhoja
n. 1 l vehnäjauhoja
1 rkl suolaa

kolme leipävuokaa ja öljyä (1,5litran foliovuoat passaavat mainiosti!)

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi ja liota hiiva joukkoon. Lisää siirappi ja yhteen sekoitetut kuivat ainekset, sekoita hyvin, taikina jää melko löysäksi verrattuna esim. pullataikinaan. Jaa taikina leipävuokiin vaikka kauhan avulla ja anna kohota pari tuntia liinan alla. Paista 160 asteessa tunnin verran jonka jälkeen valele leipiä siirappi-vesi-seoksella. (Itse kaadoin lähes tyhjään siirappipulloon kuumaa vettä ja ruiskin vettä suoraan pullosta leipien päälle. Vähän kuin olisi vesipyssyllä ampunut! Hauskuuden jälkeen piti tosin hinkata keittiön seinätkin..) Jatka paistamista puolisen tuntia ja toista valelu. Kokonaisuudessaan leipien paistumisaika on uunista riippuen 1,5-2 tuntia, omassa uunissani 2. Parhaimmillaan leipä on vasta parin päivän päästä paistamisesta, eli nostele jäähtyneet leivät jääkaappiin odottelemaan.

kokeellisen kotikeittiön kummallisuuksia

Etsiessäni leipämaltaita leivän leivontaan, käsiini osui keittiön kaapissa jo jonkin aikaa ollut mystinen teipattu pussinpohjallinen vaaleaa intiaanisokerilta näyttävää jauhetta. Kyseessä oli spraymallas, jota avoke on käyttänyt oluen panoon. En voinut olla maistamatta omituista jauhetta, ja innostuin kun jauhe paljastui maultaan maltaiseksi sokeriksi! Hahaa! Kai tästä voi muutakin tehdä kuin olutta? Spraymallas on 100% spraykuivattua mallasuutetta jota käytetään oluen valmistuksessa sokerin sijaan. Jonakin päivänä kokeilen taatusti leipoa mallasuutteesta leipää tai maustaa sillä jäätelöni. Tällä kertaa kokeilin kuitenkin uutetta hyvin maltillisesti maustevoihin. Voita siveltiin saaristolaisleipien päälle ja ne paahdettiin uunissa rapeiksi- hyvältä maistui!

Mallasvoi

n. 100g voita

reilu ruokalusikallinen spraymallasta

valkosipulin kynsi

Purista valkosipulin kynsi pehmeään voihin ja sekoita sekaan myös spraymallas. Anna tekeytyä jääkaapissa muutama tunti.

sulaa suuhun

Lohirullat

400g kylmäsavulohta tai graavilohta ohuina viipaleina (esim. konjakkigraavattua)

200g tuorejuustoa maun mukaan (esim. omena-piparjuuri, valkosipuli, appelsiini..)

(tilliä, tuoreita yrttejä, pippuria tms)

Levitä lohi muovikelmun päälle ”kääretorttupohjaksi” niin ettei pohjaan jää reikiä. Levitä lohen päälle tuorejuusto ja halutessasi tuoretta tilliä tms. Rullaa kelmun avulla ”kääretortuksi” ja pistä pakastimeen. 

kala kääriytymässä

Leikkaa jähmeästä rullasta 1-2cm paksuisia rullia ja tarjoile täysin sulaneena. Oma suosikkini on kylmäsavulohen ja valkosipulituorejuuston yhdistelmä. Hauskalta maistuu myös piparjuuritahnatäyte jonka sekaan on raastettu omenaa (kiitos serkuille ideasta!). Pakastaminen ei ole välttämätöntä, mutta leikkaaminen onnistuu siten huomattavasti helpommin.

pikkupötköt mahtuvat näppärästi pakkaseen myös vierasvaraksi

Lohirullien kanssa maistuu erinomaisesti esimerkiksi Krombacherin pils. 

Glorian Ruoka&Viini suosittelee lipeäkalan kaveriksi

Pikkujoulumenu

Yhdistetylle pikkujoulu- ja synttäriaterialle toivottiin pihvejä. Pihvien ympärille rakentui nopea ja yksinkertainen menu jossa arvoa annettiin myös oluille. Kattaus koostui kynttilöistä ja lukuisista juomalaseista, eikä pöydästä poistuttu ennen aamuyön pikkutunteja..  Herkullisen ruoan, hauskojen oluiden ja parhaan mahdollisen seuran yhdistelmä toimii aina täydellisesti!

tyyntä erittäin viihdyttävän "myrskyn" edellä

Pikkujoulumenu

Tervetuliaismalja: Sinebrychoffin Portteri kuohuviinillä

Saaristolaisleipä mallas-valkosipulivoilla

Kylmäsavulohirullat

Hedelmäinen salaatti parmesan-juustolla

Olut: Krombacher Pils

Pihvit naudan sisäpaistista

Valkosipulivoi

Brune-olutkastike

Karamellisoidut sipulit

Uunitomaatit

Olut: Van Honsebrouck Kasteel Bruin

Porter-suklaakakku mustaherukkamoussella

Olut: Liefmans Cuvee-Brut

Postaan blogiin em. reseptejä tässä lähiaikoina. Summa summarum: juokaa hyvät ihmiset vaihteeksi oluita ruoan kanssa!

Porter-suklaakakku mustaherukkamoussella täytettynä

Olutta, suklaata, ruista, mascarponejuustoa ja mustaherukoita sisältyi Glorian Ruoka&Viini –lehden uusimman numeron (8/2010) kakkureseptiin. Oioi! Myyty! Resepti suorastaan karjui tulla testatuksi juuri minun keittiössäni. Ja kun tiedossa oli kaiken lisäksi yhdistetyt hyvän ystävän syntymäpäivät ja pikkujoulujuhlat, ei kerta kaikkiaan ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin kääriä hihat ja ryhtyä leipomishommiin.

synttärikakku aikuisempaan makuun

Olueksi kakkuun käy melkeinpä mikä tahansa porter tai stout. Periaatteessa kannattaisi leipoa kakun sisään jotain halpaa, mutta käytännössä kannattaa muistaa että leipuri saa hörppiä loput! Hyvä kompromissi halvasta ja hyvästä oluesta on ainakin Sinebrychoffin Portteri. (Olen myös usein leiponut suklaakakkuni Guinnessiin, tosin tölkitettynä se ei kyllä peittoa lähimainkaan em. porteria.) Jostain syystä en aivan täysin noudattanut alkuperäistä kakkureseptiä, joten postaan tähän nyt alkuperäisen reseptin höystettynä omilla muutoksillani (=suluissa). Kukin voi sitten itse arvioida kumpia ohjeita kannattaa noudattaa..

Mustaviinimarjamoussella täytetty suklaa-stoutkakku (=Porter-suklaakakku herukkamoussella)

Kakkupohjaan:

2 ½ dl tummaa olutta (=Koffin Portteria)

250 g voita

250 g tummaa suklaata (=70%)

2 ½ dl fariinisokeria

2 huoneenlämpöistä munaa

1 ½ dl ruissihtijauhoa

3 dl erikoisvehnäjauhoja (=erikoisen hyviä tavallisia luomu-vehnäjauhoja Petäjävedeltä)

1 tl leivinjauhetta

1 rkl voita vuoan voiteluun

Lämmitä uuni 180 asteiseksi, pingota leivinpaperi 26 cm irtopohjavuoan kehän ja pohjan väliin ja voitele vuoan reunat. (=Käytä yhtä isoa n.23 cm vuokaa ja yhtä pientä 15 cm vuokaan jotta voit joko koemaistella pikkukakun, tai viedä sen äidille kiitokseksi häneltä kerjätyistä mustaherukoista)

kansainvälisestikin palkittu herkku

Mittaa olut ja kuutioitu voi kattilaan. Kuumenna olut-voiseosta keskilämmöllä kunnes voi on täysin sulanut. Anna jäähtyä. Sulata paloiteltu suklaa vesihauteessa. (=Maista olutta että se on varmasti hyvää. Jos se on erityisen hyvää, juo olut ja pistä kakkuun jotain vähän huonompaa. Sulata voi ja suklaa samassa kattilassa oluen kanssa. Vesihaudeviritykset aiheuttavat helposti palovammoja esim. avokkeelle joka yrittää kuitenkin käydä maistelemassa suklaata ja olutta kun silmä välttää.)

Vatkaa fariinisokeri ja kananmunat kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää suklaasula ja sekoita hyvin. Lisää taikinaan puolet voi-olutseoksesta ja keskenään sekoitetut ruis- ja vehnäjauhot & leivinjauhe. Lisää loppu voi-olutseos ja sekoita taikina tasaiseksi mutta älä enää vatkaa. (Sekoita suklaa-olut-voisula muna-sokerivaahtoon vähän hiljempaa vatkaten ja sekoittele sitten nuolijalla kuivat aineet taikinaan.)

Paista uunin keskitasossa n.40 minuuttia tai kunnes kakkupohja irtoaa vuoan reunoilta ja kakkuun pistettyyn puutikkuun ei tartu taikinaa. Peitä tarvittaessa leivinpaperilla, jos pinta meinaa saada liikaa väriä. (=Alin taso on ihan hyvä koska sohvalta kurkottamalla näkee mustuuko kakun pinta- keskitasolta sitä ei enää näe. Ota pikkukakku uunista vähän aikaisemmin kuin isompi, isommalla kestää kokonaisuudessaan tunti.)

ei ole irtopohjavuokien voittanutta

Täytteeseen:

5 dl mustaviinimarjoja

500 g mascarponejuustoa (=400g laktoositonta maustamatonta tuorejuustoa)

4 dl kuohukermaa

3 dl tomusokeria (=2 ¾ dl)

2 tl vaniljasokeria

8 liivatelehteä (=7)

½ dl sitruunamehua

Soseuta mustaherukat sauvasekoittimella ja purista seos siivilän läpi sileäksi. Sekoita mascarponejuusto marjasoseeseen. (=Älä herranen aika jätä pois kuoria sillä niissä on kaikki hyvä kuten kuidut. Marjasose siis sellaisenaan tuorejuustoon.) Vatkaa kerma vaahdoksi ja yhdistä marja-mascarponeseokseen. Mausta sokereilla. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5 minuuttia. Kuumenna sitruunamehu ja sulata kuivaksi puristellut liivatteet sitruunamehuun. Anna jäähtyä hetki ja lisää liivateliemi marjamousseen samalla sekoittaen. Anna jähmettyä jääkaapissa 15 minuuttia ennen kakun kokoamista.

Kokoaminen:

1-1  ½ dl mustaherukkamehua

1 dl jäisiä mustaviinimarjoja ja ½ dl tomusokeria tai valmiita suklaakoristeita (= kermavaahtoa ja suklaatryffeleitä)

hopeapaperi vetää katseet ryppyisestä täytekerroksesta

Irrota kakku vuoastaan, pese vuoka ja vuoraa se tuorekelmulla. (=Pyykäise enimmät murut talouspaperilla ja kelmuta.) Halkaise kakkupohja kahteen osaan terävällä veitsellä ja nosta pohjimmainen kakkulevy vuokaan. Kostuta pohja mustaherukkamehulla. (=Kostuta samalla myös kansi.) Levitä puolet marjamoussesta alimmalle kakkulevylle, nosta toinen kakkulevy päälle ja kostuta se samaan tapaan. (=Huomaa että liian aikaisin kostutettu levy on mennyt paloiksi ja kokoa se palapelin tavoin marjamoussen päälle). Levitä loppu marjamousse ylimmäksi kerrokseksi ja tasoita pinta veitsellä tai lastalla. (=Irtopohjavuoka täyttyi jo ylitse kakkulevystä, joten jätä loppu mousse jaettavaksi jälkiruokamaljoihin.) Peitä kakku ja nosta jääkaappiin vetäytymään vähintään 4-6 tunniksi tai yön yli. Koristele valmis kakku tomusokerissa kieritetyillä, kohmeisilla mustaherukoilla tai valmiilla suklaakoristeilla. (=Koska päällimmäinen moussekerros jäi puuttumaan, kuorruta kakku kermavaahdolla jolloin myös nolosti palapelinä koottu päällimmäinen kakkulevy näyttää ehyeltä. Koristele suklaatryffeleillä).

joulunpunainen olut

Juomaksi Glorian Ruoka&Viini suosittelee Lindemans Kriekiä. Meillä kakkua tarjotaan yhden uuden jouluoluen, kirsikkaisen Liefmans cuvee-brutin kanssa. Liefmans on tuota Lindemans Kriekiä huomattavasti raikkaampi ja kuivempi hedelmäolut. Ja väriltäänkin upea!

Siemenkeksit ja purjo-kukkakaalisosekeitto

Vaihteeksi yritys vähähiilarisempaan leivontaan: näkkileipää. Päätin kokeilla tehdä jotakin rouskuvaista sosekeiton seuraksi pelkistä siemenistä ja pähkinöistä. Ihan toimiva idea, mutta käyttämäni siemenvalikoima maistui hieman liian pellavaiselle, eli seuraavaan erään pienennän pellavansiementen määrää ja lisään mukaan jotakin rasvaisempaa pähkinää kuten makadamia-pähkinöitä. Siemenkeksit toimivat hyvin myös energiapitoisen pikkuvälipalan korvikkeena jos ei pelkkiä pähkinöitä halua napsia.

maistuis varmaan takapihan tiaisillekin

Siemenkeksit

90g kuorimattomia seesaminsiemeniä

40g kokonaisia pellavansiemeniä

60g auringonkukansiemeniä

40g kurpitsansiemeniä

50g hasselpähkinäjauhoa

1 muna

pari ruokalusikallista vettä

suolaa

Vispaa munan rakenne rikki ja sekoita siihen kaikki siemenet & pähkinät. Lisää vähän kylmää vettä ja maun mukaan suolaa. Mauksi voi toki lisätä myös kuminaa tai aniksen siemeniä.

 Muotoile massasta ohut levy leivinpaperille (onnistuu kosteilla käsillä tai muovikelmun ja kaulimen avulla) ja paista n. 10min 180 asteessa. (Levyn päälle voi myös ripotella sormisuolaa ennen uuniin laittamista) Leikkaa heti uunista nostamisen jälkeen annospaloiksi terävällä veitsellä.

vaivatonta leivontaa

Purjo-kukkakaalisosekeitto

250g purjosipulia

1rkl rypsiöljyä

1 suuri valkosipulinkynsi

450g kukkakaalia

5 dl vettä

2,5 dl kermaa (tai soijakermaa tms)

1 tl kuivattua meiramia

ripaus maustepippuria

ripaus suolaa

Freesaa purjosipuli rypsiöljyssä oikein pehmoiseksi (mitä pidempään ja miedommalla lämmöllä, sen makeampaa on lopputulos!), lisää valkosipuli ja sekoittele kunnes valkosipulikin on saanut ihan pikkuisen väriä. Lisää kukkakaali ja vesi ja keitä kunnes kukkakaali on täysin pehmennyt. Surauta sauvasekoittimella sileäksi, lisää kerma ja mausteet ja keittele hiljakseen vielä kymmenisen minuuttia. Tarkista suolaisuus ja tarjoile siemenkeksien kanssa.

nopeaa arkiruokaa

Raitajuuri vuohenjuustosalaatissa

Sarjassamme pieniä ihmeitä ruokakaupassa: näyttää punajuurelta mutta väri on hieman vaaleampi. Ja kotimaisiakin vielä! Mitä ihmeitä nämä ovat? 

eivätpäs olleetkaan punajuuria nämä

Pussin kyljessä luki raitajuuri, ja koska tuote oli tutuhkoa nimeä lukuun ottamatta minulle uusi ja ihmeellinen, kannoin sen välittömästi kotiin. Raitajuuri on kuin onkin lähes saman makuinen kuin punajuuri, mutta huomattavasti hauskemman värinen ja maultaan hieman miedompi. Virittelin näistä piparminttukarkin näköisistä pikkujuureksista salaatin jossa vastamakupareina pelasivat makeat sipulit, kirpeä sinappikaali ja lempeä vuohenjuusto. Ihanaa! Ja voi miten kaunista!

 erilaisia lohkoja/siivuja/kuutioita leikkelemällä saa hirmuisen kauniita raitapintoja

Raitajuuri-vuohenjuustosalaatti

(2 pientä annosta)

100g pehmeää vuohenmaitojuustoa

1 tl sitruunamehua

mustapippuria

150g raitajuuria (kuorittuina) ohuina siivuina

1 (banaani)salottisipuli renkaina

1 valkosipulinkynsi ohuina siivuina

1 tl rypsiöljyä

1 tl hunajaa

vajaa 1dl vettä

ripaus suolaa

 jäävuorisalaattia

rucolaa

Sekoita ensiksi vuohenmaitojuustoon sitruunamehu ja hieman mustapippuria. Anna maustua sillä välin kun valmistat raitajuuret. Kuullota salottisipulia öljyssä, lisää valkosipuli, hunaja ja loraus vettä ja anna karamellisoitua ruskeiksi. Lisää loppu vesi ja raitajuuret ja hauduta kannen alla puolikypsiksi, nosta sitten kansi pois ja kuumenna vielä hetki jotta neste haihtuu. Raitajuurien on tarkoitus jäädä vielä purtaviksi, ei pehmeiksi. Asettele raitajuuret ja sipulit salaattipedille ja lusikoi päälle vuohenjuusto.

yksinkertaisesti herkullista

Silakat kiinalaisittain ja wokatut mungpavut

Silakat eivät jostain syystä ole koskaan kuuluneet usein käyttämiini raaka-aineisiin, vaikka valmiita silakkafileitä olisi tuoreena ja todella edullisesti saatavilla jatkuvasti. Olen aina ollut hieman epäileväinen sen suhteen, että voiko moisista ruotoisista kalannahkapaloista edes saada herkullista muutoin kuin reilussa voissa paistamalla. Tämä kokeilu silakoiden kansainvälistämiseksi pohjautuu kirjasta ”Löytöretki Kiinan keittiöihin” (Hsiung & Simmonds, H.F. Ullman 2008) löytyneeseen reseptiin ”Kantonin höyrytetty kala”. Alkuperäisessä reseptissä kilon painoinen meribassi tms. höyrytetään wokissa kiehuvan veden päällä. 

itämainen lähestymistapa silakkafileisiin

Wokkihöyryttimen sai korvata silikoninen höyrykääre, mutta ongelmaksi meinasivat muodostua marinadiin käytettävät shaoxing-riisiviini ja vaalea soijakastike. Raholan syötävät sanat tiesi kertoa, että kyseinen riisiviini on Japanilaista sakea hiukan voimakkaamman makuista ja tummemman keltaista. Kirjassa riisiviinin korvikkeeksi suositeltiin kuivaa sherryä. Avoke lähetettiin Alkoon (melkoista riskipeliä - myönnettäköön), jonka tuloksena käytin riisiviininä japanilaista Gekkeikan sakea.

pulloa ja purnukkaa. syömäpuikoilla ei kyllä oikein silakoita syödä..

Vaalea soijakastike oli toisena ongelmana. Apu-lehden mukaan vaalea soijakastike on aromaattista soijakastiketta joka antaa ruoalle makua ilman voimakasta väriä. Hämmästyin kaupan hyllyllä nököttäneen vaalean soijakastikepullon väriainetta(!!) sisältäneestä lisäaineluettelosta kuitenkin sen verran, että päädyin käyttämään ”tavallista” kiinalaista lisäaineetonta soijakastiketta. Näiden ”ei-niin-härmäläisten” –silakoiden lisäkkeeksi wokkasin pikaisesti kiinankaalta ja mung-pavun ituja- molemmat supisuomalaista tuotantoa!

Silakat kiinalaisittain

(kolmelle)

300g silakkafileitä

1rkl sakea

2tl soijakastiketta

1,5 tl hienonnettua inkivääriä

0,5tl paahdettua seesamöljyä

1rkl rypsiöljyä

1 kevätsipuli ohuina suikaleina

1,5 rkl inkivääriä raastettuna

ripaus vastajauhettua mustapippuria

Valele sakesta, soijakastikkeesta, inkivääristä ja seesamöljystä sekoitetulla kastikkella silakkafileet ylt'ympäriinsä. Anna maustua jääkaapissa varttitunti.

hopeakyljet marinadissa

Kypsennä silakkafileet höyrykääreessä mikroaaltouunissa kypsäksi (ei-ihan-täydellä-teholla 5-10min) kiinni taitettuna selät ylöspäin. Ripottele kypsyneiden silakoiden päälle kevätsipuli, inkivääriraaste ja pikkuruisen mustapippuria.

Kuumenna rypsiöljy kattilassa höyryävän kuumaksi (ei savuavaksi!) ja kaada se kuumana hitaasti silakoiden päälle. (Kuuma öljy teoriassa rapeuttaisi kalan nahan kypsentäen samalla kevätsipulin ja inkiväärin - käytännössä öljyä on sen verran vähän ettei ihmeellistä kypsymistä enää tapahdu.)

vaihtelua jokapäiväiseen puoleen kiloon kasviksia

Paistettu kiinankaali ja mungpavun idut

300g kiinankaalta suikaleina (yksi keskikokoinen kaali)

150g mungpavun ituja (valmis rasiallinen)

1 rkl rypsiöljyä

1 rkl soijakastiketta

2rk valmista sushi-riisietikkaa (sis. vettä ja sokeria) tai 1 rkl riisietikkaa + 2 tl sokeria

2 tl paahdettua seesamöljyä

Kuumenna wok suurella lämmöllä ja kuumenna rypsiöljy erittäin kuumaksi. Paista kiinankaalia ja ituja öljyssä sekoittaen kunnes kaali menee kasaan ja idut pehmenevät hieman (älä anna mennä mössöksi!). Lisää joukkoon soija, sokeri ja etikka ja keitä vielä minuutti. Pirskottele päälle seesamöljyä. 

hienoksi raastettu inkivääri on silakoiden päällä ihanan raikasta eikä yhtään väkevää kohdattuaan tulikuuman öljyn

Vielä sananen öljyistä: paistamisessa on maun kannalta ihan sama mitä käyttää. NY Timesissa julkaistiin juuri artikkeli, jossa kerrottiin etteivät asiantuntijatkaan erota hienoa öljyä halvasta kun se on kuumennettu tiettyyn lämpötilaan. Eli kallista paahdetuista seesaminsiemenistä puristettua aromaattista öljyä kannattaa tässäkin ruuassa käyttää siten, että kaataa sitä kuumentamattomana vasta valmiiseen ruokaan makua antamaan. Paistamiseen kannattaa käyttää öljyä joka ei rupea heti savuamaan eikä ole niin kamalan kallistakaan. Terveysvaikutuksia voi sitten toki kukin miettiä tahollaan, vinkkejä esim. Juhana Harjun taannoin julkaisemassa erinomaisessa kirjoituksessa.

monenlaisia öljyjä salaatteihin, kotimaista rypsiä paistamiseen

Munakasmuffinit kuivatuilla tomaateilla

Nämä näyttävät hieman muffineilta mutteivät niitä ole. Nämä maistuvat hieman munakkaalta mutteivät ole kyllä sitäkään. Kyseessä on kuitenkin näppärä aamiaispaketti: pieni ja helposti syötävä suupala joka sisältää paljon hyvää energiaa ja mm. kuituja, mutta vain suhteellisen vähän hiilihydraatteja. Ja makua mielettömän aromaattisista tomaateista! Omien ”munakasmuffinieni” tomaatti oli äitini itse kuivaamaa kotimaista tomaattia, mutta yhtä hyvin toimivat tölkitetyt aurinkokuivatut tomaatitkin. Osan juustoraasteesta voi korvata fetalla tai parmesanilla ja osan tomaateista vaikkapa paahdetuilla paprikoilla tai karamellisoiduilla sipuleilla. Taikinaan voi myös lisätä auringonkukansiemeniä ja leseet vaihtaa vaikkapa sokerijuurikaskuituun. Ruokaisuutta saa lisää vaikka palvikinkkusuikaleilla jne jne.. Variointimahdollisuuksia riittää!

kotimaisia tomaatteja kuivattu talven varalle kuivurilla

Munakasmuffinit kuivatuilla tomaateilla

(12 kpl)

6 munaa

80g kuivattua tomaattia + 0,5dl oliiviöljyä (tai aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä)

0,5dl vehnäleseitä

0,25dl pellavansiemeniä

0,25dl kuorimattomia seesaminsiemeniä

150g juustoraastetta

mustapippuria myllystä

2 tl kuivattua timjamia

silikonista vuokaa ei tarvitse edes voidella, hyvin irtoavat!

Vatkaa munat ja lisää muut aineet. Jos käytät kuivattuja tomaatteja, anna niiden pehmetä hetken öljyssä ennen taikinaan sekoittamista.  Jaa taikina silikonisiin muffinivuokiin ja paista 200 asteessa n. 15min.

söisikö aamiaiseksi munakasta vai muffineita..?

Herkuttele lämpimänä tai kylmänä- ihanaa esim. rucolan kanssa!

Salvialla täytetty porsaanfilee linssien ja kevätsipulikastikkeen kera

Minulla on pahoja ennakkoluuloja sikaa kohtaan. Siis ruokana. Jos unohdetaan kokonaan tuotantopuoli, ensimmäisenä ajattelen sellaista ihraista ja raskaan tunkkaista epämiellyttävää makua. Ja erityisesti ulkofileestä tehtyä ruokaa pidän kuivana ja sitkeänä. Ajattelin kuitenkin, että jos noudattaisin vaihteeksi jotakin valmiiksi hyväksi havaittua reseptiä, siasta voisi saada ihan syömäkelpoista. Niinpä viljaporsaan ulkofilee sai täytteekseen tuoreita salvian lehtiä ja päällysteeksi ilmakuivattua kinkkua. Resepti löytyi kirjasta ”Hyvää ruokaa ystäville” (Warde, Fran; Multikustannus 2008). Ja kyllä, varsin syömäkelpoista!

salviaa! mainio yrtti häivyttämään sian rasvan tunkkaista makua

Salvialla täytetty porsaanfilee puy-linssien kera kevätsipulikastikkeessa

(alkuperäisen ohjeen mukaan 8 hengelle, meillä kolmelle kröhm..)

2 porsaanfileetä 375g/kpl (meillä 1x700g ulkofile)

ison salvianipun lehdet

8 ohutta parmankinkkusiivua

250g puy-linssejä tai ruskeita linssejä (meillä 100g vihreitä linssejä)

6 kevätsipulia siivuina (meillä n.70g)

3 rkl oliiviöljyä

1 rkl punaviiniä

1 dl kermaviiliä (meillä creme fraichea)

500g paahdettuja paprikoita tölkistä (meillä itse paahdettuina n. 400g)

ruohosipulinippu pilkottuna (meillä ei ollut)

merisuolaa ja vastarouhittua mustapippuria

(vielä ruoanlaittovaiheessa teki mieli syödä pelkästään tuo ilmakuivattu kinkku)

Poista fileistä näkyvä rasva ja lävistä keskeltä pitkittäin pitkällä ohuella veitsellä. Työnnä salvianlehdet koloon ja hiero fileiden pintaan suolaa ja pippuria. Kiedo parmankinkku fileiden ympärille ja asettele fileet öljyttyyn uunivuokaan. Kypsennä 180 asteessa 35 minuuttia (meillä 1h kunnes sisälämpö oli 68’C). Ota vuoka pois uunista ja anna lihan levätä 5 min (meillä vartti folion alla). Viipaloi.

salviaa saa olla reilusti enemmänkin! punaviini värjää creme fraichen höpsön vaaleanpunaiseksi

Keitä paistamisen aikana linssit hiljalleen kiehuvassa vedessä pehmeiksi ja kaada vesi pois. Sekoita kevätsipulit oliiviöljyllä ja punaviinillä maustettuun kermaviiliin (lisäsin vielä ripauksen suolaa ja muutaman hippusen sokeria sekä mustapippuria). 

Keittiömme pullotelineestä löytyi kevätsipulikastikkeeseen portugalilainen punkku "Quinta da Espiga" joka oli ihan kelpoa ruoanlaittojuomaa, ei kuitenkaan millään lailla sopinut valmiin ruoan kanssa.

suomalaista kevätsipulia löytyi marraskuussakin!

Sekoita paprikat linssien joukkoon (minä kaadoin vielä sekaan lorauksen oliiviöljyä ja ripautin mustapippuriakin). Tarjoile possu linssipediltä kevätsipulikastikkeen ja ruohosipulisilpun kanssa.

pöh mitään tölkkipaprikoita- parempia itse paahdettuina!

 

Kannattaa oikeasti hankkia noita puy- linssejä! Markettien valikoimista ne ikävä kyllä puuttuvat, joten kannattaa piipahtaa erikoislliikkeissä- vaikkapa jossakin etnisessä liikkeessä. Meiltä ei kotoa jostain syystä löytynyt tähän hätään edes ruskeita linssejä, vaikka yleensä keittiön kuivakaapit on varusteltu kutakuinkin vuoden kestävää ydinsotaa kestämään.. Vihreätkin siis kelpaavat hädässä, mutta eivät maistu yhtä hyviltä eivätkä kypsinä ole yhtä kiinteitä kuin puy-linssit.

ilmakuivattu kinkku aivan ihanan rapea ja suolainen lisä ulkofileelle!

Naureskelin aamulla Chez Jasun  kokemukselle marketin kalatiskillä. Oma lihatiskikäyntini iltapäivällä Sokoksella oli sitten kuitenkin ihan samaa sarjaa: kysyessäni viljaporsaan alkuperää, myyjä epäili ensiksi porsaan tulleen Laukaasta. Varmistettuaan asiaa toiselta henkilöltä, alkuperä ei ollutkaan Laukaalainen sikatila vaan "HK"! En tiennytkään että HK on paikkakunta.. tarkempaa alkuperää kun ei löytynyt kuin "HK - Suomi"!

Karitsaa oluessa

Hirvilihapullien tehtailun jäljiltä jääkaappiin oli jäänyt pullollinen hunajaista olutta ja lähikaupasta tarttui matkaan pari omituista luullista kimpaletta karitsaa. Jostain lavan/ etuselän paikkeilta leikatut lihapalaset pääsivät näin ollen kylpemään olueeseen siksi aikaa kun kotikokki keskittyi kylpemään kynttilävalaistussa saunassa jouluoluiden ja hyvän seuran kera. Lisäkkeeksi valmistui yhtä vähällä vaivalla juurespyree. Hyvin maistui!

sipulit ihanan makeana möhjönä ja liha lähes "sulanut" irti luista

Karitsaa oluessa

(kahdelle)

500g karitsan luullista etuselkää/lapaa

suolaa, mustapippuria

voita

2 keltasipulia

4 (banaani)salottisipulia

10 valkosipulin kynttä

1,5rkl hunajaa

1 pullo hunajaista lager -olutta (Laitilan Harald)

"unohda uuniin ja nauti" - slow foodia

Ruskista karitsa nopeasti pienessä määrässä voita kuumalla paistinpannulla ja hiero lihaan suolaa ja mustapippuria. Pyöräytä pannulla myös kelta- ja salottisipulit, kippaa uunipataan karitsan kanssa, huuhdo paistinpannusta oluella kaikki ihanat maut ja kaada olutkin pataan. Lisää vielä hunaja sekä valkosipulit ja nosta pata uuniin (kansi päälle). Pidin uunia ensin 225 asteessa n. 20minuuttia (jonka aikana olut alkoi kiehua) ja laskin sitten lämmön 150 asteeseen. Kahden tunnin päästä nostin kannen pois padan päältä ja käänsin lihapalat etteivät ne kuivuisi päältä. Suunnilleen kolmen ja puolin tunnin uunissa hautumisen jälkeen saunojilla oli sen verran nälkä että päätimme ruoan olevan jo valmista.

hunaja, sipulit ja olut pehmentävät mahd. villaisen maun

Karitsa syötiin juuressoseen ja hunajalla, suolalla & mustapippurilla maustetun smetanan kanssa.

Supernopea juuressose

(kahdelle)

2 pussia pakastettuja keittojuureksia (porkkana, lanttu, purjo, selleri, palsternakka)

vettä

nokare voita (jos vähäsuolaista, voi lisätä suolaa)

Keitä juurekset kypsiksi vähässä vedessä, kaada vesi pois, soseuta sauvasekoittimella ja mausta voilla.

halpaa, helppoa ja herkullista

VHH- pähkinächarlotta mustikoista ja mansikoista

Syötyäni muutamana iltana peräkkäin muutaman pellillisen valmiista voitaikinasta ja mansikkahillosta leivottuja joulutorttuja, teki mieli tehdä vaihteeksi vähähiilarisempaa jälkiruokaa. Tuloksena hasselpähkinöistä ja mustikoista tehty kääretorttu mansikka-kerma-hyytelöllä.

vhh-lotta

Charlotteksi kutsutaan Gastronomisen sanakirjan (Turtia, Otava 2009) mukaan mahdollisesti Englannin kuninkaan Yrjö III:n puolison, Charlotten, mukaan nimettyä jälkiruokaa, joka valmistetaan vuoraamalla pyöreä vuoka kääretorttu-, kakku-, pulla- tms. viipaleilla tai kekseillä ja täyttämällä keskus hedelmillä. Herkku hyydytetään viileässä ja kumotaan tarjolle tuotaessa vadille. Charlotte russe on tästä muunnos jonka täytteenä on kermahyytelö, vaniljakreemiä, rahkaa tai kermavaahtoa. Näillä perusteilla voin minäkin nimetä tämän herkun Charlottaksi. Vai olisikohan kotimaiset marjat huomioiden osuvampi nimi Lotta?

ohuen ohutta kääretorttupohjaa ja meheviä mustikoita

Väähähiilihydraattinen kääretorttu

4 munaa

n. 2 dl makeutusta (sokeria, hedelmäsokeria tai kuumuutta kestävää makeutusjauhoa)

2 dl hasselpähkinäjauhetta (+ vähän leivinpaperin päälle)

1/2-1 tl leivinjauhetta

mustikoita (+makeutusta) tai mustikkahilloa

Vaahdota huoneenlämpöiset munat makeutusjauheen kanssa erittäin kovaksi vaahdoksi. Sekoita mukaan myös pähkinäjauho johon leivinjauhe on sekoitettu. Levitä vaahtotaikina leivinpaperille, tämä määrä riittää puolikkaaseen pellilliseen. Paista 225 asteessa n.10 minuuttia. Kumoa valmis kääretorttupohja välittömästi leivinpaperissaan ylösalaisin toiselle leivinpaperille joka on jauhotettu hasselpähkinäjauholla. Irrota paistoleivinpaperi varovasti ”nylkemällä” ja jäähdytä torttupohjaa hetki. Muussaa mustikat haarukalla (valuta tarvittaessa pakastemustikoiden mehua vähemmäksi siivilässä) ja levittele ohuelti torttupohjan päälle. Rullaa leivinpaperin avulla tiiviiksi kääretortuksi, kietaisi leivinpaperin sisään ja nosta jääkaappiin tekeytymään.

puolikkaaseen taikinaan tehdystä tortusta tuli todella ohut

Mansikkalotta mustikka-pähkinä-kääretortusta

5 liivatelehteä

2 dl kermaa

1 dl maitorahkaa/ maustamatonta tuorejuustoa/ mascarpone-juustoa

1dl mansikkasosetta

makeutusta maun mukaan

tilkka mansikkamehua (ota talteen kun sulatat mansikoita)

Liota liivatelehdet kylmässä vedessä. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sekaan rahka, mansikkasose ja makeutus. Liuota liivatelehdet tilkkaan kuumaa mehua (tai vettä tai kermaa) ja sekoita nopeasti kermarahkaan.

puolikkaasta taikinasta riitti vain pikkuiseen kulhoon täytettä

Viipaloi kääretorttu ja vuoraa sillä muovikelmulla vuorattu pyöreähpohjainen kulho. Täytä kermarahkalla ja anna jähmettyä jääkaapissa muutama tunti. Kumoa lotta tarjoiluvadille ja herkuttele!

kannattaa ehkä käyttää hieman terävämpää veistä annospalasteluun

Tandoori-soija ja selleri-hernepyree

Luulin pitkään että tandoorilla viitataan jollain intialaisella maustesekoituksella ja jogurtilla marinoituihin juttuihin. Kaarina Turtian ”Gastronominen Sanakirja” tietää kuitenkin kertoa että tanduuri (ei siis tandoori vaikka itsepintaisesti sanonkin edelleen niin) itse asiassa on pohjoisintialainen ja pakistanilainen ruoanvalmistustapa, jossa kana tai muu liha kypsytetään pyöreässä saviuunissa jonka nimi on tanduur (englanniksi tandoor). Kun lihapaloja marinoidaan voimakkaasti maustetussa jogurtissa ja sitten kypsennetään em. uunissa, niitä kutsutaan tanduuriksi.

muutakin kuin mustapippuria ja suolaa

Minulla ei ollut lihaa eikä kanaa eikä jogurttia. Saviuuniakaan ei kumma kyllä ollut saatavilla, mutta kutsun tätä ruokaa kaikesta huolimatta tandooriksi. Löysin nimittän kirjasta ”Creative cooking with spices” (Walker, Jane)  ”Tandoori Sole” –kalareseptin jota halusin välittömästi kokeilla. (Huolimatta siitä, ettei minulla ollut sitä kalakaan!) Alla oleva resepti siis pikkuisen mukaeltu..

Tandoori soija

2tl juustokuminaa

0,5tl kurkumaa

0,5tl jauhettua neilikkaa

0,5tl kardemummaa

0,5tl chilijauhetta

0,5tl sinapinsiemeniä

n. 100g sipulia

1 yksikyntinen valkosipuli.

2 rkl + 0,5dl rypsiöljyä

2dl soijasuikaleita (mitattu kuivana)

4dl vettä

suolaa

2dl piimää (tai ruoanvalmistukseen sopiva jogurtti/soijajogurtti)

kuivia soijasuikaleita

Paahda mausteita ja sipulisilppua kattilassa kuumassa öljyssä (2 rkl) pari minuuttia. Siirrä sitten syrjään puolet mauste-sipuli-seoksesta. Lisää kattilaan (johon siis jäi puolet mausteista ja sipulista) soijasuikaleet, vesi ja vajaa puoli teelusikallista suolaa ja anna soijasuikaleiden kiehua kymmenisen minuuttia. Sekoita sillä välin syrjään otettuun mauste-sipuli-seokseen loppu öljy (0,5dl) ja n.¼ tl suolaa. Kaada soijasuikaleiden keitinvesi pois ja sekoita mauste-sipuli-öljy kuumiin soijasuikaleisiin. Sekoita joukkoon myös piimä ja puristettu valkosipuli, ja anna marinoitua jääkaapissa ainakin yön yli. Kunnollinen marinointi on äärimmäisen tärkeää ellet satu tykkäämään soijan ominaismausta (minä en).

 

Kypsennä marinoitunutta soijaa marinadissaan uunissa 200 asteessa noin puolen tunnin ajan. Sopinee parhaiten lisäkeohran/ -riisin/ -quinoan tms. kaveriksi. Meillä tandoori nautittiin vähän vähempihiilarisilla lisäkkeillä: uunissa 200 asteessa puoli tuntia muhineiden kirsikkatomaattien ja juuriselleri-hernepyreen kanssa.

voisi luulla naudanlihaksi

Juuriselleri-hernepyree

palanen juuriselleriä

kaksinkertainen määrä pakasteherneitä

Keitä kuorittu ja pieneksi pilkottu selleri vähässä vedessä kypsäksi. Lisää sitten pakasteherneet (ei tarvitse lisätä vettä) ja kypsennä nekin kannen alla. Muussaa vaikka sauvasekoittimella soseeksi ja nauti pottumuussin tapaan lisäkkeenä. (Pyreetä voi maustaa nokareella voita/ tilkalla oliiviöljyä ja esimerkiksi valkosipulilla.)

ei aina tarvitse syödä pottumuussia!