Hillajytynen

Kun serkkupojaltani pienenä poikana kysyttiin mitä hän aikoo tehdä lomallaan, hän oli vastannut katkerasti että ”en tiiä mutta ainakin marjaan mennään”. Ja kyseessä taisi olla Lapissa vietettävä hiihtoloma.. Meilläkin on ”päästy” pienestä pitäen marjametsiin, ja jossain vaiheessa hommasta tuli varsin nautinnollistakin touhua- marjamättäille on päästävä vaikkei kukaan olekaan sinne painostamassa. (Nykyään aikuinen serkkunikin on toipunut lapsuuden ”traumoistaan” ja hankkipa jopa ihan ikioman marjanpoimurin viime kesänä!)

jäistä hillaa soseutettuna

Kaivellessani pakastimesta hilloja sulamaan isänpäivän aterian  jälkiruokaa varten, en voinut olla purskahtamatta nauruun muistellessani parin vuoden takaista ”kultakuumeista” hillastusreissua. Samaisen serkkupojan kumisaappaaseen oli jostakin tullut reikä, joten aina kun nostin katseeni suosta paikallistaakseni muuta porukkaa, yksi marjamies seistä töröttää yhdellä jalalla kurjen lailla keskellä suota kaataen toisesta kengästään vettä pois. Kyllä se vaan niin on että itse kerätyt marjat maistuvat niin paljon paremmilta- retket kaupan pakastealtaille kun eivät ole ollenkaan niin hykerryttävän ikimuistoisia! (Esimerkiksi pakastimesta mustikoita syödessäni päässäni soi poikkeuksetta Seminaarin mieslaulajien ”Parempi kuin sata jänistä”, jota rakas ystäväni hoilotti eräälläkin marjastusretkellä epävireisesti taukoamatta lähes kaksi tuntia - ihan vain karkottaakseen mahdolliset karhut pois mustikkametsästä!)

loppukesän aurinkoisia makuja alkutalven hämärässä

Tämän kermajälkkärin voi ihan hyvin tehdä mistä marjasta tahansa. Resepti on poimittu kirjasta ”Lapin ruokia – poroa, lohta, hillaa” (toim. Suomalainen, WSOY 1981), jossa jytynen oli valmistettu puolukoista.

Hillajytynen

(5 annosta)

1dl hillasosetta

2 keltuaista

60g sokeria (tai muuta makeutusainetta)

3 liivatelehteä

2dl kermaa

(1 rkl lakkalikööriä)

tarjoiluun hilloja ja sokeria (sekä likööriä)

Liota liivatteita kylmässä vedessä. Vatkaa keltuaiset ja sokeri kuumavesihauteessa vaahdoksi, lisää hillasose ja kuivaksi puristellut liotetut liivatteet. Lisää joukkoon vaahdotettu kerma (ja likööri). Kaada seos kylmällä vedellä huuhdottuihin vuokiin tai annoslaseihin. Hyydytä kylmässä. Tarjoa suoraan annoslaseista tai kumoa jytynen vuoista lautaselle (kasta vuokia kuumaan veteen ja/tai pyöräytä terävällä veitsellä reunoista, irtoaa helpommin). Tarjoile hillojen kanssa: soseuta osa hilloista ja jätä osa kokonaisiksi, sokeroi ja mausta lakkaliköörillä. Ja muistele samalla niitä sekopäisiä retkiä hillasoille, mustikkametsiin, puolukkamättäille ja vadelmapöheikköihin..

näppärä "reiätön siivilä" pysyy hyvin kuumavesikattilan päällä

En ole oikein varma mitä tuolla kuumavesihauteessa vatkaamisella haetaan- kotimaisia munia saa Eviran mukaan syödä raakanakin, eli salmonellan pelossa munia ei tarvitse välttämättä kuumentaa. (Vesihauteessa munavaahto tuskin ehtii edes siihen salmonellapöpöjen tappamiseen vaadittuun 70 asteeseen kuumeta.) Ehkä valmiin jytysen rakenne on hieman tukevampi kun muna on kypsynyt, en osaa sanoa. Tätä voisi varmasti siis kokeilla tehdä ilman kuumavesihaudettakin.