Muutaman palautteen perusteella lienen ruokablogini kategorioinnin suhteen jonkin sortin kauhukakara. Tyyppi joka muka karppaa, mutta syö silti välillä leipää ja sokeria, tyyppi joka muka on kasvissyöjä, mutta paistaa silti pihvejä, tyyppi joka muka kiinnittää huomiota ekologisuuteen, mutta pistää silti juustoa melkein joka ruokaan, tyyppi joka peräänkuuluttaa kotimaista, mutta syö silti tuontipähkinöitä ja oliiviöljyjä.. Ja lista jatkuu. Miksi hunajaa sisältävässä reseptissä on tunniste vähähiilarinen? Miksi juustoa sisältävässä reseptissä on tunniste vege? Väärin syöty. Väärin blogattu.
On selvää, että monelle ruokavalio on elämän ja kuoleman kysymys, ihan kirjaimellisestikin. Tarkka ketoosiin tähtäävä karppaus on tuonut avun vaaralliseen diabetekseen ja hurjaan ylipainoon, tarkka veganismi pelastaa maailmaa taatusti enemmän kuin sekaruokavalio, lähiruoka-ajattelu työllistää oman maan kansalaisia ja niin edelleen. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, kuinka suvaitsemattomia ruokavalioiden kanssa ollaan. Miksen minä voi hehkuttaa tofun erinomaisuutta jos syön samalla lihaa? Miksen voi kutsua itseäni hiilihydraattitietoiseksi tapaukseksi vaikka nauttisinkin välillä tuoreesta vehnäleivästä? Miksen voi tuntea hyvää omaatuntoa valitessani lautaselleni lähitilalla tuotettua lammasta uusiseelantilaisen sijaan jos kuitenkin juon sen kanssa ulkomaisia tuontioluita?
Tiedän etten ole erityisemmin ainutlaatuinen ruokavalioni kanssa. Tuttavapiiristä moni jättää lounaslautaseltaan perunat pois vaikka söisikin aamiaiseksi kaurapuuroa ja ruisleipää. Moni pitää välillä kasvisruokapäiviä, vaikka ostaisikin säännöllisesti jauhelihaa. Moni kerää lähimetsästä sieniä ja marjoja, vaikka nauttisikin yhtä usein tuontihedelmistä. Useiden erilaisten ruokavalioiden yhdistäminen on taatusti suositumpaa kuin tiukkapipoinen ääripäiden suosiminen. Silti saatetaan kiehahtaa raivon partaalle jos samassa keskustelussa puhutaan hiilihydraattitietoisuudesta, leivän leipomisesta, soijakerman käytöstä ja vielä niistä hemmetin oluista!
Olen halunnut pitää blogini suhteellisen leppoisena sekä lukea, että kirjoittaa, joten olen tylysti poistanut mielestäni törkeästi henkilökohtaisuuksiin mennet kommentit. (Ei niitä ole onneksi ollut kovin montaa ja vastaan toki privaatisti mikäli kommentoijan yhteystiedot vain löytyvät.) Ajattelin myös kaikesta huolimatta jatkaa samoilla linjoilla ja liputtaa röyhkeästi sekavan, erilaisten ruokavalioiden erilaisia puolia yhdistävän ”rennon syömisen” puolesta.
Koska olen jakanut melkoisen siivun elämästäni blogin lukijoiden kanssa, ja lukijamäärä alkaa olla hämmentävän suuri, arvostaisin kovasti kommenttejanne siitä, mikä suhtautumisenne näihin ruokavaliojuttuihin oikein on. Kuulisin myös oikein mielelläni mitä tältä blogilta toivotaan, mitä ei ehkä erityisemmin välitettäisi lukea ja mitä saisi olla enemmän. Kiitokset etukäteen!
Voi että, sinulla on mahtavan rohkeita kokeiluja, tietoa tuntuu myös olevan. Minä en ainakaan tohtisi esittää vaatimuksia toisten blogien suhteen, millaisia niiden pitäisi olla. Sinulla on hyvä ja mielenkiintoinen!
VastaaPoistaMinä olen ihan hiljattain löytänyt blogisi, ja innostuin kovasti siitä että "karpata" voi myös ilman lihaa ja voita! Täältä on saanut tosi hyviä ideoita monipuolisempaan ruuanlaittoon, toivottavasti jaksat jatkaa vaikka ikäviä kommentteja tulisikin! Kiitos!
VastaaPoistat: uusi lukija Espoosta
Samoilla linjoilla Campasimpukan kanssa! Blogisi on paras blogilöytöni pitkään aikaan, rakastan rohkeutasi, inspiroivuuttasi ja idearikkauttasi, joka ilmenee monipuolisesti eri suuntiin! Jos tavoitteenasi on avartaa lukijoiden ruokailumaailmaan, sen olet tehnyt. Jos tarkoituksenasi on olla visuaalista nälkää poistava, sen olet tehnyt. Jos tarkoituksenasi on saada kuola valumaan, siinäkin olet onnistunut erinomaisesti! Jatka samaa, laadukasta, kaunista ja nautinnollista linjaa, on ainoa ujo toiveeni.
VastaaPoistaMinusta asenne "rennommalla kädellä,mutta tunteella" saisi olla jokaisen mielessä asioita tehdessä. Hyvin sä vedät (vaikka oonki nirsolihatylsäherkkusyöppö, enkä tajua aina paljoa ruokahommista), älä anna lannistaa joidenkin kireäpipojen! <3 <3 PS pitäänähdäpian!
VastaaPoistaKaikkia ei voi miellyttää, eikä tarvitsekaan. Bloggailu on kuitenkin enemmän luovaa toimintaa, kuin tieteellisen tekstin tuottamista ;)
VastaaPoistaLuulen, että lukijamäärät kertovat enemmän blogisi laadusta, kuin muutamat negatiiviset kommentit.
Ihailen intensiivistä intoasi kokkailla ja kokeilla! Kiitos, kun jaat palan siitä kanssamme täällä virtuaalimaailmassa <3
Minun tuntemani ahmija on ollut aina ihan rohkeasti omanlaisensa. Jatkat vaan omaa hullun luovaa linjaasi. Ehkä jotain interaktiivisia äänestys-polleja, joissa annat lukijoiden valita, mihin haasteeseen tartut seuraavaksi. Semmoisissa olisi kiva päästä laittamaan täppää ja arpomaan mitä saat aikaiseksi. Jatka samalla linjalla vaan, niin lukijamäärät menee katosta läpi!
VastaaPoistaBlogi on hyvä juuri tällaisena. Maltillinen, moneen makuun sovellettavissa oleva asenne ruoanlaittoon ja ruokavalioihin miellyttää itseäni kovin, ja olen saanut muutaman tosi hyvän idean kokeiluistasi.
VastaaPoistaAhmija sinulla on ihana blogi! Nautin virtuaaliseurastasi ja jutuistasi, aina.
VastaaPoistaMietin itse juuri tänään päivällä määritelmää omalle ruokakulttuurilleni, mikä minä olen?. Toimin samankaltaisesti kuin sinä; suosin luomua, jos sitä löytyy, tofua, kotimaista ja lähituotantoa, luontaistuotekaupan herkkuja, karppaan, mutta lapsilleni syötän yleensä hyviä hiilareita (+ perunaa ja sokerillisia tuotteita :S), itse karppaan maltillisesti ja syön punaista lihaa (ja sitä marinoimatonta broileria). Ristiriitaa löytyy ainakin luonnollisten, kotimaisten, puhtaiden raaka-aineiden ja tuontitarvikkeiden, lihan & lasten ruokailun välillä. Ehkä ei ole tarkoituskaan olla absoluuttisesti puhdasoppinen yksi asia, vaan monimuotoinen vivahteikas, mielenkiintoinen ihminen.
Ahmija jatka samaan tapaan. Ilo lukea kuulumisiasi ja herkullisia reseptejäsi!
Olen uusi lukija, ja ihastuin blogiisi juuri siksi ettei se liputa yksipuolisesti minkään tietyn asian puolesta. Kiitos!
VastaaPoistaKyllä se niin on, että silmälaput silmillä yhteen suuntaan tuijottaessa, elämä on huomattavasti tylsempää.
VastaaPoistaSanoisin että jatka valitsemallasi tiellä.;)
Olen samaa mieltä muiden kommentoijien kanssa! Kutsun itseäni myös karppaajaksi mutta en silti suostu luopumaan esim. irtokarkeista tai oluesta. Blogisi suola ja sokeri on juuri se että et liputa sokeasti yhden linjan puolesta vaan ennakkoluulottomasti kokeilet kaikkea! Eli jatka samaan malliin yhdistelemällä karppaukseen hiilareita ja kasviruokaan sisäelimiä!
VastaaPoistaJatka samaa linjaa. Sun blogaustahti on sen verran kunniotettava, että löytyy tosi monipuolisesti kaikkea.
VastaaPoistaOluita vois olla enemmän :)
samalla linjalla olemme boggaamisen linjoilta, http://lautasella.blogspot.com/
VastaaPoistajuttuja löytyy laidasta laitaan, sellainen minä olen ja jatkan samaan malliin kuten sinunkin pitää. et voi olla muuta kuin oma itsesi ja sehän juuri on blogin juju: oma henkilökohtainen näkemys jota välitämme muille. jotkut pitävät siitä, toiset taas eivät. chacun son gôut!
Pysy vaan tuollaisena, tykkään susta! Terveisin oluthullu vegaani, jota ei lihaohjeet järkytä.
VastaaPoistaVoi, samoja juttuja on tullut tässä pähkäiltyä. Ei niinkään ilkeiden kommenttien takia, vaan ihan omasta takaa.. Alunperin aloitin bloggaamisen, kun olin ihan täysin hurahtanut karppaamiseen ja halusin, että blogini on nimenomaan karppireseptiblogi. Nyt olen ruokavalintojenikin suhteen paljon avarakatseisempi ja ensimmäiset karppihurmiolliset blogaukset lähinnä hävettävät.. Ensin mietin, että pitäisikö perustaa kokonaan uusi blogi, mutta sitten ajattelin, että njääh. Jokaisella on oikeus muuttaa mieltään ja avartaa maailmaansa. Mielestäni se on paljon inhimmillisempää ja kiinnostavampaa, kuin yhden ainoan asian hurmosmainen julistaminen.
VastaaPoistaLoppujen lopuksi, eihän kyse ole kuitenkaan sen kummallisemmasta asiasta, kuin ruoka. On tämä nykymaailma kyllä perin outo.. Jatka samaan malliin! Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja nautitaan hyvästä ruoasta :)
Ooh, suurensuuret kiitokset kaikille kommenteista!
VastaaPoistaVaikka aloitinkin blogin alunperin lähinnä itseäni varten, töistä opintovapaalle siirtymisen aiheuttamaa "liikaa vapaa-aikaa"-paikkaamaan, vuoropuhelu on totisesti huomattavasti antoisampaa kuin itsekseen höpöttely;)
On erittäin mukavaa kuulla että lukijoista löytyy samanmoisesti ajattelevaa porukkaa- kiitokset teille, sulostutitte päivääni kovasti! <3
(ja pitääpä samantien kokeilla askarrella tuo Raizin toivoma galluppi..)
Eikun sun rentoluova tyyli on ruuanlaiton suhteen just paras! Itsekin rentokarppailen ja on kiva kun et ole fanaatikko sen(kään) suhteen!
VastaaPoistaKeep up, oot mun suosikkiruokablogi!
Rentoutta ruokailuun voisi olla jokaisen ruokabloggaajan teesi. Oli kyseessä siten ns. virallisterveellinen tahi karppaukseen kallellaan oleva. Eli antaa mennä vaan valitsemallasi linjalla, me like!
VastaaPoista