Migreeni ja ruoka

Kiusanani on jatkuvasti varsin ikävä kroonistunut migreeni. Välillä pääkivut häipyvät pitkäksikin aikaa, mutta pahimmillaan kipu vie tajun ja toimintakyvyn pakottaen pysymään pimeässä huoneessa useita päiviä yhteen menoon. Vaikka lamaannuttava kipu on kaikkein pahinta, välillä migreenin oireina ovat niin älyttömät rytmihäiriöt, huimaus ja pahoinvointi, että pään jyskytyskin unohtuu. Ja kamalinta on tietää, etten ole vaivani kanssa yksin, vaan erityisesti suomalaisten naisten keskuudessa migreeni on aivan liian tunnettu kiusa. Koska tämä typerä tauti on niin arkipäivää elämässäni, vaahtoanpa aiheesta nyt ihan pikkuisen täälläkin. Sillä aina kun puhutaan fyysisestä hyvinvoinnista – tai pahoinvoinnista – on puhuttava myös ruoasta.

lääkkeitä henkiseen hyvinvointiin vai laukaisin rapakuntoon?

Kärjistetysti ilmaistuna: se mitä suuhusi lapat, näkyy ihan suoraan terveyden tilassasi. Jos satun mainitsemaan kärsiväni migreeneistä, minulle jätetään usein tarjoamatta punaviiniä, suklaata tai juustoja. Pahimmillaan ihmiset myös ihan hyvää hyvyyttään pitävät kamalia puhutteluita tyyliin ”migreenisi johtuu varmaan kasvisruokavaliosta” tai ”noin siinä käy kun käydään niin usein ravintolassa syömässä ja juomassa”. Arvostan toki huolenpitoa, mutta kun puhutaan migreenistä, täytyy huomioida, että vaiva on kovin yksilöllistä. Yksilöllisyys koskee myös migreenin mahdollista yhteyttä ruokavalioon.

ihana elämys vai vaaniva vaara?

On totta, että useilla migreenipotilailla tietyt ruoka-aineet, mausteet, juomat tai ruokien lisäaineet voivat laukaista migreenin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi punaviinin, oluen ja kovien juustojen sisältämä histamiini ja lisäaineissa muun muassa aspartaami, glutamiinihappo ja nitriitti. Ei ole kuitenkaan mitään järkeä jättää mitään ruoka-aineita kokonaan pois ruokavaliosta, mikäli varmuutta niiden yhteydestä migreeniin ei ole! Käytännössä yhteyttä voidaan selvitellä pitämällä päänsärkypäiväkirjaa. (Itse olen esimerkiksi pitänyt säännöllisin väliajoin muutaman viikon ajan tarkkaa ruokapäiväkirjaa johon on kirjattu kellon tarkkuudella myös migreenikohtaukset.) Omalla kohdallani en ole löytänyt ainoatakaan migreeniä laukaisevaa ruoka-ainetta. Kohtaus paukahtaa yhtä todennäköisesti niinä päivinä kun syön superterveellistä ja lisäaineetonta ruokaa enkä käytä lainkaan alkoholia, kuin niinä päivinä kun ruokavalio sisältää lähinnä natriumglutamaatilla maustettuja trans-rasvaisia herkkuja, kovia juustoja, suklaata, olutta ja punaviiniä.

sulaako suuhun vai jääkö jyskyttämään ohimolle?

Sen lisäksi, että päänsärky saattaa laueta jonkun ruoan nauttimisen seurauksena, migreenipirulainen saattaa vaikuttaa monella tavalla myös ruokahaluun. Jotkut migreenipotilaat tietävät saavansa pian kipukohtauksen kun makeanhimo alkaa vaivata. Jotkut tuntevat ennen kohtauksen alkamista jonkun tietyn ruoka-aineen tuoksun nenässään (kuvitteellista tai ei), eivätkä voi sietää kyseistä ruoka-ainetta tämän takia muulloinkaan. Ja silloin kun migreeni pitkittyy (nyt puhutaan siis useiden päivien, jopa parin kuukauden kipujaksosta), ongelmana on, ettei pahoinvoinnin takia tee mieli syödä yhtään mitään ja herkkuruokienkin tuoksut vain kuvottavat.

helpotusta kipuun keinolla millä hyvänsä?

Myös jotkut migreenin estohoitoon käytettävät lääkkeet saattavat vaikuttaa ruokahaluun (yhden kokeilemani lääkkeen kanssa laihduin hurjalla vauhdilla ja jouduin väkisin syömään ties minkälaisia proteiinipirtelöitä ja ravintolisiä, toisen lääkkeen kanssa lihoin lyhyessä ajassa useita kiloja). Ja vaikken arkena juuri lainkaan syö ruokia joiden hiilihydraattipitoisuus on erittäin korkea, migreeniputken aikana elän lähinnä valkosipulikermaperunoilla, glukoosipastilleilla, maidolla ja appelsiinimehulla.

terveellisyyden perikuva vai kauhistuttava myrkky?

Migreenin yhteydestä ruokaan voi lukea tarkemmin vaikkapa ravitsemusterapeutti Leena Alppisen erinomaisesta artikkelista Suomen Migreeniyhdistys Ry:n sivuilta. Omat henkilökohtaisesti hyväksi havaitsemani toimintaohjeet migreenin kanssa elämiseen voi oikeastaan tiivistää muutamaan simppeliin sääntöön. Syön monipuolisesti ja riittävän paljon riittävän usein. Kiinnitän huomiota aterioiden hiilihydraattikoostumuksiin: verensokerin heittely ei ole millään lailla hyväksi (altistaen päänsärylle myös ei-migreenikoilla). Nopeat hiilihydraatit saattavat helpottaa oloa migreenikohtauksen aikana, mutta muulloin lähinnä hankaloittavat elämää verensokeria tarpeettomasti hyppyyttäen. Ja jos kahvinjuonti tuntuu auttavan, ei muuta kuin pannu kuumaksi – kofeiiniriippuvuus on pieni paha pääkipuiluun verrattuna. Itselleni on myös tärkeää juoda tarpeeksi vettä ja yrittää muistaa nukkua riittävästi. Ja kun yleiskunto on hyvä, kivut pysyvät paremmin kurissa. (Hankalaa toki on migreeniputken aikana kun liikunta vain pahentaa kipua..)

kofeiini ja lämmitettävä/ viilennettävä kauratyyny peittoaa jännityspäänsäryn

Ja sitten ehkä se tärkein: kun elämän laatu on kaiken kaikkiaan kohdillaan eivätkä mitkään asiat stressaa, pääkin voi paljon paremmin. Jos siis mieli pysyy hyvänä muutamalla suklaapalalla ja lasillisella punaviiniä (jotka eivät kohtuullisesti nautittuina kenenkään terveyttä romauta) niistä on ehdottomasti nautittava ilman pienintäkään omantunnonpistosta! Ja jos se hemmetin kipu kuitenkin tulee pilaamaan päivän/ viikon, sitten syödään sitä kaupan eineshyllyn kermaperunaa sen enempää asiaa murehtimatta. Unohdetaan siis syyllisyys, keskitytään kuuntelemaan omaa kehoa ja nautitaan elämästä aina silloin kun se on mahdollista!