21.4.2012

Sisilia syöden ja juoden - Osa 2: Trapanista Nicosaan


Sisilian kiertomatkamme alkoi Trapanista. Saavuimme kaupunkiin myöhään illalla, ja pääsimme välittömästi lomamoodiin joutumalla hölmistyneinä keskelle italialaista passeggiattaa, mystistä ja kiehtovaa jokailtaista näytelmää nimeltä iltakävely. Kaupunkien tyhjät kadut täyttyvät nimittäin kuin taikaiskusta hitaasti, h y v i n   h i t a a s t i  käpsehtelevistä pariskunnista, perheistä ja ystäväporukoista, kaikki pukeutuneina lähes parhaimpiinsa. Kävelyllä ei tuntunut olevan minkäänlaista määränpäätä, ideana oli ihan vain kulkea rauhallisesti ympäriinsä ja näyttäytymisen ohella tervehtiä mahdollisia vastaan tulevia tuttuja. 

Trapanin kalastajien veneet hurmasivat värikkyydellään

Jotkut käveleskelijät sentään nautiskelivat jäätelöä tai jopa pikkuruisen kupposen kahvia, mutta useimmat vaikuttivat suoriutuvan tepastelusta täysin kuivin suin. Passeggiata tarjosi meille joka ikinen ilta suurta huvia: museoissa tai kirkoissa hölkkäämisen sijaan asetuimme vain mukavasti johonkin herkulliseen pasticceriaan (leipomo-kahvio) lasilliselle ihmettelemään sisiliaanojen hämmentävää menoa.

neuvoa antoivat Lonely Planet ja sitruslikööri

Trapaniin kiteytyy Sisilian suola. Siis ihan kirjaimellisesti: rannikolla Trapanista Marsalaan kun kulkee edelleen suolatie, jonka varrelta voi bongata suola-altaita. Suolan lisäksi satamakaupunki on korjannut merestä tonnikalaa, jota edelleen löytyi lähes jokaisen ravintolan listoilta. Trapanin keittiöstä mainittiin opaskirjoissa erityisesti Tunisiasta saapunut couscous (Trapanilaisittain kalan, valkosipulin, chilin, tomaattien, sahramin, kanelin ja muskotin kanssa), sekä pesto alla trapanese (tomaatti, basilika, valkosipuli ja manteli). 

Trapanissa kala on takuulla tuoretta

Me emme luonnollisesti nähneet kyseistä couscousia yhdenkään ravintolan listalla, ja erikoista pestoakin – jota muuten täytyy muistaa tehdä kotonakin -  maisteltiin vasta naapurikaupungissa Marsalassa matkan loppupuolella. Sen sijaan saimme kaupungissa ensipuraisun arancineista, friteeratuista lihalla, juustolla tai kasviksilla täytetyistä riisipalloista, joiden maistelua jatkoimme läpi saaren. Trapanissa sain myös ensimmäisen annoksen suosikistani caponatasta, jota löytyikin kasvislisäkkeenä lukuisista ravintoloista ympäri saarta.

arancini (tässä pinaatilla ja juustolla täytettynä) siirtää nälkää tunneiksi

Trapanissa kävijän kannattaa pistäytyä pasticceria Angelinoon, jossa voi antautua ensin-vähän-makeaa-sitten-suolaista-sitten-vielä-makeaa.. –ikiliikkujan vietäväksi. Maistaa kannattaa arancinien lisäksi erilaisia ricotta-juustolla täytettyjä herkkuja kuten maailman kuuluja cannoleja

Angelinon makeiden herkkujen valikoimaa

Trapanista taas kuuluu ehdottomasti nousta köysiradalla hurmaavaan pikkukylään Ericeen, josta näkyvät maisemat ovat kerta kaikkiaan henkeä salpaavia! Hengen päälle ottaa tosin myös sokerihumala, joka kannattaa hankkia Sisilian kenties kuuluisimman leipurin luotsaamasta Caffè Mariasta.

Maria Grammaticon mantelileivonnaisia ja marsala-viintä

Ericestä jatkoimme matkaa sekopäisen liikenteen (ainoana liikennesääntönä tuntui olevan ”kukaan ei väistä ketään”, puolison mielestä ”kaikki väistävät kaikkia”) virrassa kohti Palermoa – suurkaupungin kuitenkin tällä kertaa ohitimme ja nousimme kiemurtelevia vuoristoteitä Ennaan. Lähes kilometrin korkeudelle pykätty vanha kapunki yllätti hölmistyneet matkaajat todella hämmentävällä pääsiäiskulkueella. Silmänruokaa ihmeempiä herkkuja emme pikavisiitin aikana löytäneet- satuimme paikalle nimittäin juuri lounasajan jälkeen, jolloin sekä kaupat, että ravintolat olivat visusti suljettuina.

astetta pelottavampi pääsiäiskulkue Ennassa

Ennasta jatkoimme vielä pienempiä ja mutkaisempia teitä kohden Nicosiaa, jossa majoituimme hurmaavaan maatilamatkailukohteeseen Baglio San Pietroon. Onneksemme satuimme paikalle sesongin ulkopuolella, ja majoitusliikkeen ainoina asiakkaina saimme nauttia valtavan yltäkylläisen illallisen, joka alkoi pahaenteisellä kysymyksellä ”haluatteko syödä kaikkea?”. (Eihän siihen nyt voi kieltävästikään vastata..)  

onnellisen ähkyn aineksia Baglio San Pietrossa

Eteemme kannettiinkin lautanen toisensa perään lukuisia herkullisia antipasteja laardilla sivellyistä leivistä erilaisiin juustoihin, makkaroihin ja monenlaisiin kasvisherkkuihin. 

taidokkaasti tehty pasta maustettuna suuhun sulavalla lampaalla

Primona (nälän vievä pasta- tms. annos ennen varsinaista pääruokaa) mahaa täytettiin kotitekoisella pastalla ja lammas-ragúlla ja secondiksi (pääruoka) herkuteltiin mustista sioista valmistetuilla, mielettömän mehevillä makkaroilla. Jälkkäriksi (dolce) naurettavan edulliseen illalliseen (joka viineineen kuului aamiaisen kanssa majoitukseen kauniissa ja upean näköalan omaavassa huoneessa vain 62eur/hlö) kannettiin vielä kuivatuilla hedelmillä ja mantelikekseillä maustettua ricottaa. 

lomareissun parhaat makkarat

Ainoina asiakkaina pääsimme luonnollisesti keskustelemaan ruoista myös itse kokin kanssa- mitä nyt ähkyltämme enää kykenimme.. Vaikkei Nicosassa haluaisikaan yöpyä, majataloon kannattaa kyllä hankkiutua ihan vain illastamaan!

auton ikkunasta avautui toinen toistaan hauskempia maisemia

Ja Nicosasta matka jatkuu seuraavaksi kohti tulivuori Etnaa ympäröiviä hedelmäpuulaaksoja..

3 kommenttia:

  1. Tätä matkaa aion seurata tarkasti. Alku on ollut niin kerrassaan mahtavan herkullinen, että kovasti houkuttelisi alkaa buukata Sisilian matkaa. Majoitus oli todellakin löytö tuohon hintaan, jos muu osuus siitä oli hiukkaakaan illallisen veroinen.

    VastaaPoista
  2. Monestihan sitä on tullut funtsittua tuota italialaisen menun rakennetta. Kun niin se on Suomen italialaisissa ravintoloissa, että secondit ja primot ovat kaikki jättimäistä pääruokakokoa tietenkin. Sun kuvien perusteella annoksissa on sen verran kohtuutta, että koko menun syömisessä näyttäisi olevan järkeä.

    Itsehän kokeilin tehdä saarioisen kaksatasesta pizzasta vähän antipasti-lajitelmaa.

    VastaaPoista
  3. Kyllä tuo majoitus oli muutenkin illallisen veroinen- paikka oli tosin himputin hankala löytää edes navigaattorilla! Ylipäätään kaikki reissun majoituskohteet olivat oikein mainioita- olimme vain yhden yön hotellissa, muuten majailimme halvemmissa ja persoonallisemmissa B&B-tyyppisissä paikoissa. Kyseisten paikkojen etuna oli ehdottomasti pienuus: majoitusliikkeitä pyörittävät sisiliaanot ennättivät aina vaihtaa sanasen matkalaisten kanssa antaen myös hyviä suosituksia paikkakuntien ruokapaikoista ym.

    Suosittelen kyllä reissua Sisiliaan- itse en kuitenkaan lähtisi reissuun keskikesällä, jolloin saaren parhaat paikat ovat kuulemma varsinaisia turistirysiä, hinnat kalliimpia ja ilmasto tukalan kuumaa..

    Ja mitä italialaisen menun rakenteeseen tulee, yllätyksekseni paikalliset eivät näyttäneet jaksavan syödä koko menua! Primot eli pasta- ym. annokset olivat nimittäin niin tolkuttoman täyttäviä, että huonosti olisi käynyt.. Mekin päädyimme yleensä jättämään nuo primot kokonaan välistä- jäi sitten tilaa jälkiruoalle!

    Siinä oon kyllä samaa mieltä, että suomalaisten ravintelien alkuruoat ovat poikkeuksetta aivan liian isoja- on suuri vääryys jos joutuu jättämään alkuruoat syömättä jaksaakseen vielä jälkiruoankin!

    VastaaPoista

Ihastuttiko? Vihastuttiko? Jätäthän jäljen käynnistäsi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...