Rintamamies-piparkakkutalo

Itsenäisyyspäivän lähestyessä on hyvä fiilistellä suomalaisuutta vaikkapa suomalaisuuden symboleita pohtien. HK:n sininen ja Finlandia-vodka. Sauna ja saunakalja. Ruisleipä ja kirnuvoi. Sininen suklaalevy. Ruis-puolukkapuuro. Ja se rintamamiestalo jonka keittiössä/ olkkarissa/ saunakammarissa edellä mainittuja herkkuja hartaudella nautiskellaan!

haaveissa valkoinen aita ja muutamia sukupolvia nähneet kuuset

Minäkin haaveilen omasta rintamamiestalosta omenapuineen ja yrttipenkkeineen (ja kotipanimoineen). Vaikka nykyinen yrttipenkkini kasvaakin vallan viihtyisän rivitaloasuntomme pihassa, Se Oikeampi koti on jo kiikarissa. Tulevan kotimme nykyisten asukkaiden pitäisi vain ymmärtää muuttaa pois ja erehtyä myymään talo alihintaan nuorelle parille joka pitäisi siitä erittäin hyvää huolta. Sen lisäksi että kerromme tulevan talomme nykyisille omistajille kannustavista artikkeleista tyyliin ”Omakotitalosta kerrostaloon” & ”Lonkkavika uhkaa omakotitaloissa asuvia vanhuksia”, vahdimme haukkana asuntomarkkinoita josko jostakin vapautuisi heille sopiva pikkukoti. Toistaiseksi vanhukset eivät kuitenkaan ole ymmärtäneet parastaan. Ajattelin kokeilla uhkailun ja kiristyksen lisäksi vaihteeksi lahjontaa ja vaihtokauppaa, joten askartelin tämän vuoden piparkakkutalon kyseisen rintamamiestalon malliseksi. Että terkkuja vaan äidille ja isälle, tämä on teille, antakaa se teidän sininen talonne meille?

kilo piparkakkutaikinaa, pari sokeripalovammaa ja huumaava joulun tuoksu

Niin muuten, Suomi-brändiä rakennetaan tälläkin hetkellä. Jokapäiväistä leipää -blogista löytyy hyvä summaus maabrändivaltuuskunnan  "Tehtävä Suomelle" -raportista. Valtuuskunta on antanut tehtäviä myös meille tavallisille tallaajille: lopetetaan pullovesien käyttäminen, syödään kotimaisia marjoja ja sieniä, kysytään ravintolaruoan alkuperää, vaaditaan ruokakaupasta luomua eikä heitetä mitään ruokaa hukkaan. Fiksuja ajatuksia! Eikä itse asiassa mitään kovin uusia: onhan jo mummokin käskenyt syömään lautasen tyhjäksi ja retkelle on pakattu pulloveden sijaan kraanavedellä jatkettua omien (rintamamiestalon pihalla kasvaneiden) pensaiden marjamehua..

kärsivällisyys ja pikkutarkkuus olisi hyve tässäkin työssä

Tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi matkaamme pitkäksi viikonlopuksi maistelemaan naapurimaan menoa Tukholmaan. Asia kun yleensä on niin, että omaa kotimaataan arvostaa parhaiten kun käy tarpeeksi usein ihmettelemässä muitakin maita ja kansoja. Ja voi kun kodin kraanavesikin maistuu entistä paremmalle kun on koettu kaukomaiden kraanavesien juomakelvottomuus/ hirveät sivumaut/ kuparinen väri/ mahatautipöpöt..

käytä mieluummin muovista tai kivistä kaulinta ja teräviä leikkureita

Sananen vielä tuosta piparkakkuarkkitehtuurista: jos näkee niin paljon vaivaa että askartelee itse kaavat, niitä kannattaa käyttää! Ja kaulita se taikina tasaiseksi. Ja olla leikkaamatta ikkuna-aukkoja tylsällä veitsellä. Ja olla unohtamatta ne piparit uuniin. Eikä kannata ostaa varmuuden vuoksi neljää kiloa(!) valmista piparkakkutaikinaa (kun ei muka ehdi itse leipoa) jos ei ole varma kuinka suuri taikinan menekki on. Kilo kyllä riittää aika isoon rakennelmaan.

keinovärien sijaan olisi voinut käyttää mustikkaa ja punajuurta

Minulta puuttuvat leipureille ja kondiittoreille vaadittavat hyveet kuten kärsivällisyys ja tarkkuus. Suurpiirteisyys johtaa tässä(kin) askartelussa vetoisiin talonnurkkiin ja vinoihin ikkunanpieliin. Sokerikuorrutteen sopivaksi tekeminenkin tuntuu hätäisestä liian hankalalta. Piparkakkuarkkitehtuurisista suorituksista innostuville suosittelen tutustumaan esimerkiksi Mansikkamäki -blogiin, josta löytyy hyvät ohjeet esim. tuon sokerikuorrutteen eli pikeerin tekoon.